Audiorappusilla on näemmä mahdollista kavuta vielä pitkänkin uran jälkeen. Melko keskivertoja levytyksiä pari vuosikymmentä tehnyt Diabolical onnistuu pääsemään keskinkertaisen nimensä yläpuolelle vasta nyt.
Osin kyse on ehkä optimaalisesta neljän kappaleen mitasta, sillä jokaiselle raidalle on saatu loihdittua oma identiteetti. Jylhästi ja raskaasti runttaavaa death metalia on sävytetty sinfonisilla elementeillä ja kymmenpäisellä kuorolla. Skaala ulottuu puhtaasta herkistelystä nopeampaan kaahaamiseen, mutta pääosin iskuja taotaan keskitempoisessa, parhaimmillaan jopa majesteettisia sävyjä tavoittelevassa hengessä.
Fleshgod Apocalypse ja tuorein Behemoth nousevat kyselemättä mieleen. Soundi on jylhä ja siinä on massiivista vakuuttavuutta. Reilut 20 minuuttia kellottavan kiekon loppumetreillä kuullaan myös aivan jumalattoman hieno, sielua kuristava kitarasoolo.
Valitettavasti mukaan mahtuu myös yksi reippaahko kauneusvirhe, jonka ansiosta on pakko tarjoilla puoli kirvestä pakkasta: Tremor on musiikillisesti vanhempia Opethin fiilistelypaloja muistuttava herkistely, joka pilataan aivan liian pintaan miksatulla ja tahattoman koomiselta kuulostavalla puhesamplella. Ajattelepa, jos Dream Theaterin Space-Dye Vestin samplea jauhettaisiin läpi kappaleen? Rajansa se on pateettisuudellakin, vaikka itse musiikki hienosti toimiikin.