Menoon kannattaa vain hypätä mukaan täysin varauksetta – arviossa Bars of Gold

Julkaistu Infernossa 4/2019.

Bars of Gold
Shelters
Rude

Viime vuosikymmenellä pari tiukkaa albumia julkaissut detroitilaispumppu Bear vs. Shark ei ole varmasti ihan joka iikalle tuttu, mutta nyt sille on ilmaantunut perillinen: Bars of Gold.

Bändit jakavat kaksi jäsentä ja suuren osan hullun musiikin ilmeestä. Monien bändien kohdalla jaksetaan jauhaa genrettömyydestä ja uskalluksesta liikkua lajista toiseen. Aina jauhanta ei pidä paikkansa, mutta Bars of Gold on oikeasti enemmän kuin post-hardcorea. Se sotkee mukaan jazzia, funkia, post-rockia ja jopa reggaetä hämmentävin tavoin.

Ensimmäiseksi päällekäyvä elementti on Marc Paffi. Voin taata, että miehen ääntely on puolelle kuulijoista käsittämätöntä älämölöä ja toiselle puolelle taas nerokasta heittäytymistä musiikin vietäväksi. Omaperäisyyttä nimittäin löytyy, jopa niin paljon, että miehen ääneen meinaa väkisinkin kyllästyä jo ennen levyn puoliväliä.

Mitä tulee itse musiikkiin, Bars of Gold säntäilee ja hyppelee edestakaisin niin laajalla alalla, että menoon kannattaa vain hypätä mukaan täysin varauksetta. Shelters ei ehkä ole Bear vs. Sharkin parhaan Terrorhawk-albumin (2005) veroista jyskettä, mutta uskallan luvata, että bändillä on tarjottavana jotain ennenkuulematonta.