Martyrdöd
Elddop
Southern Lord
Crust kuuluu niiden tyylien joukkoon, joita luulisi olevan helppo paukuttaa menemään, kunhan perusasiat ovat edes auttavasti hallussa. Tosiasiassa keskinkertainen crust punk on pahimmillaan uuvuttavan yksitoikkoista. Senpä vuoksi alan valiot onkin vaivatonta noukkia esille. Jossain välissä jo viidenteen albumiinsa ehättänyt Martyrdöd on eittämättä yksi niistä.
Metallista hardcorepunkkia kehutaan harvoin monipuoliseksi, mutta nyt sekin on mahdollista. Liekö äänityspaikasta (Fredman) johtuvaa, mutta avausraita Nödkanal kieppaa sujuvasti death metalin puolelta muistuttaen jopa melodisen Göteborg-soundin alkuajoista. En jobbig jävel tarkastelee heti perään d-beatin äärirajoja. Keskitempoisemmissa biiseissä laskeudutaan rohkeasti raskaan rockin yleisemmälle tasolle.
Siinä missä nykycrust löytää liittolaisensa black metalista, Martyrdöd etsii kavereita yllättävästä suunnasta. Tanakasta ja rupisesta soundista huolimatta levyä kantaa alusta loppuun melodisuus, ja Elddopin leimallisin sävellyksellinen piirre ovat kansanlaulunomaiset sävelkulut.
Näistäkin ulottuvuuksista huolimatta Elddop on pirun tuima pakkaus särmikästä crustia, jossa kuullaan tuttua laukkakomppiakin direktiivit täyttävä määrä. Ainoa tyylirikko on ollut tuupata levyn loppuun erillisistä sessioista taltioitu Under skinnet, jonka biisin tekijä itse, siis ruotsalainen punkmamma Kajsa Grytt, käy vieläpä epävireisesti jodlaamassa.