Vuodesta 2003 toiminut italialaisbändi on levyttänyt hiljakseen, sillä parissa vuosikymmenessä on valmistunut vain kolme albumia. Miehistönvaihdoksia ei käy syyttäminen, sillä trio koostuu yhä vanhoista jäsenistä, vaikka toinen alkuperäiskitaristeista onkin poistunut riveistä. Näillä voimin on hioutunut kasaan reipastempoisen ärhäkkä mustan ja kalmaisen metallin sekoite, joka toimii pikku vioistaan huolimatta varsin mallikkaasti.
Kolmevarttinen soi synkästi, jämerästi ja raskaasti. Siinä missä soundit, örinälaulut ja monet riffeistä ovat tyylipuhdasta kuolometallia, pahaenteinen tunnelma on kuin ruotsiblackin oppikirjasta. Kitaramelodiat tasapainottavat muuten hieman deicidemaista turpaanvetokulmaa.
Ei tässä mitään uutta ja erikoista sinällään tehdä, sangen toimivaa black/death-fuusiota nyt kuitenkin. Jos jostain haluaa nurista, niin hieman turhankin steriilistä tuotannosta, joka kuulostaa etenkin rumpujen osalta muoviselta. Muuten levyssä on avaimet isompaankin menestykseen.