Tuusulalainen Denigrate tekee jo toistamiseen peliliikkeen, joka vie yhtyettä aiempaa kiinnostavampaan suuntaan. Jo 1990-luvun loppupuolella perustettu tunnelmallisen metallin ryhmä näytti edellisellä Hollowpointilla (2015) kyntensä hyvien riffien, tarttuvien melodioiden ja upottavan synkän atmosfäärin luojina, mutta tuoreimmallaan mainitut elementit ovat jalostuneet entisestään.
Yksi tekijä Blackguardin toimivuudessa on Galzi Kallio (Dead Shape Figure), jonka kyky tulkita vuoroin rujolla örinälaululla ja vuoroin syvällisillä puhtailla tuo biiseihin kaivatun alleviivaavaa diversiteettiä. Toisaalta Denigraten sävellyshautomossa on tajuttu hidastaa tempoa, mikä nostaa albumin lukuisat ässämelodiat niille kuuluvalle jalustalle.
Blackguardissa ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin vähäinen pituus. Tai no, 40 minuuttia on useimmille metallialbumeille täysin sopiva mitta, mutta näin hyviä biisejä kuuntelisi mieluusti lisääkin. Ehdoton suositus Swallow the Sunista tai Paradise Lostista pitäville.