Portugalilainen Morbid Death on perustettu jo vuonna 1990, mutta yhtye ei ole pitänyt urallaan turhaa kiirettä, Oxygen kun on vasta sen neljäs albumi.
Orkesterin melodinen ja äkäinen metalli napsii vaikutteita thrashistä ja melodeathin klassikoista, vaikka toisinaan innostutaan emuloimaan vuosituhannen vaihteen gootti- ja uusiometallihuumaa. Laulaja-basisti Ricardo Santosin ääni on poikkeuksellisen rasittava ja tappaa kuuntelunautinnon lähes jokaisen indeksin kohdalla. Onneksi musiikin puolella kuullaan pieniä valonpilkahduksia.
Kappaleiden taso vaihtelee asteikolla ihan sama–tylsä–kuuntelukelpoinen, joskaan jälkimmäistä ei ole tarjolla turhan paljon. Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että on vaikea keksiä syytä, miksi tämän äärelle enää palaisi. Muutama kelvollinen kappale ei riitä syyksi.