Ties kuinka mones sludgeen nojaava post-black-yhtye Heaume Mortal toistelee tyylilajinsa kliseitä orjallisesti aina kymmenen minuutin tuolla puolen huitelevia kappaleita ja musiikin sisällöstä mitään kertomatonta kansikuvaa myöten.
Triona toimivan bändin suurimmaksi riippakiveksi ei kuitenkaan muodostu musiikin epäomaperäisyys, vaan pikemminkin tukahduttava tylsyys ja hengettömyys. Tehonsa tunnelmasta ammentavan musiikkityylin kuvittelisi aiheuttavan rajujakin värinöitä, mutta jos ainoaksi ”säväyttäväksi” hetkeksi nousee köykäinen versionti Burzumin Erblicket die Töchter des Firmamentsista, kokonaiskuva ei voi olla vakaalla pohjalla.
Solstices on hyvin tehtyä ja tuotettua tavaraa, mikä ei tietenkään ole tänä päivänä enää minkäänlainen meriitti. Jos jotain positiivista on pakosta löydettävä, tällaisille levyille on paikkansa, sillä ilman niitä olisi aika hankala määritellä genressään hyviä ja merkityksellisiä albumeja.
Vasta ensimmäisen levynsä julkaisseen Heaume Mortalin taival on tietysti vasta alussa, mutta melkoisia ihmeitä saa tapahtua, jos miehet rakentavat seuraavasta julkaisustaan jollain tavalla kiinnostavan paketin.