Tylsyyden kavalkadi – arviossa Acârash

Julkaistu Infernossa 5/2020.

Acârash
Descend to Purity
Dark Essence

Vasta neljän vuoden ikäinen Acârash on siitä poikkeuksellinen norjalaispoppoo, että yhtye ei ole siirtynyt rajun metallitykityksen kautta keveämmille vesille, vaan groovaavaa black metalia rouhivien oslolaisten juuret löytyvät kokeellista rockia soittavasta The Voidista.

Descend to Purity kuulostaa sekoitukselta Kholdia ja tämän vuosituhannen Satyriconin suoraviivaisimpia kappaleita. Mikäli Acârashia lähtee vertaamaan näihin kotimaansa black’n’rollin ykkösnimiin, ero löytyy siitä, että Acârash on äärimmäisen ponneton bändi, joka ei osaa kirjoittaa kyllin hyviä kappaleita.

Levy on tehty eittämättä livetilanteita varten ja näitä biisejä on helppo kuvitella kuuntelevansa illan pääbändin keikkaa odotellessa, mutta tunnin setti tällaista tylsyyden kavalkadia olisi jo ehdottomasti liikaa. Homma meinaa lähteä kulkemaan albumin keskivaiheen Below Ceremonialilla, mutta ilo jää valitettavan lyhytaikaiseksi.

Tämän päivän norjalaisen black metalin tila ei ole aivan niin luokaton kuin yleensä ajatellaan, mutta Acârashin kaltaiset yhtyeet ovat kieltämättä huonoja esimerkkejä siitä, mitä maalla on tarjottavana. Väsynyt ja laiska keskinkertaisuus on pahimmillaan todella hirvittävää kuunneltavaa.