Työtä on vielä edessä – arviossa Celesti Alliancen ep

Julkaistu Infernossa 9/2017.

Celesti Alliance
Time to Rise

Kotoisen Celesti Alliancen tekemisessä haisevat vahvasti melodisen perinnehevin suuret nimet mallia Accept ja Judas Priest. Erityisesti haiskahtaa viimeksi mainittu, jonka hengessä nelihenkinen helsinkiläisretkue vetelee kitaraharmoniansa, soolonsa ja paikoin laulumaneerinsakin.

Peruspuitteiltaan minijulkaisulla on kaikki kuten pitääkin. Erityisesti soiton laatu, soundi ja miksaus ovat mainiossa balanssissa. Laulu sen sijaan on vedetty jollain ihmeen ilveellä aavistuksen liian pintaan, eikä Valtteri Heiskasen jokseenkin omaperäinen tulkinta tunnu oikein istuvan kokonaisuuteen. Sovituksia olisi ehkä voinut miettiä hiukan enemmän.

Heikkoudeksi luettakoon myös Time to Risen kkappaleet. Ne ovat aivan liikaa yhdestä ja samasta muotista, nuotista ja nopeudesta tehtyjä, vaikka sinällään hyvällä tavalla genreuskollisina ja äärimmäisen jämpteinä rullaavatkin. Luulisi noilla kitaraharmonioilla keksityn kunnon melodiakoukkuja muillekin osa-alueille.

Työtä on vielä edessä, mutta Celesti Alliancella on lupaavat lähtökohdat oman Graalin maljansa löytämiseen.