Belgialainen Déhà on tuottelias kaveri: hänellä on ollut yli 50 enemmän tai vähemmän aktiivista bändiä. Miekkosella on Brysselissä Opus Magnum -niminen studio, jossa hän ilmeisesti nauhoittaa luppoaikanaan taukoamatta musiikkia. Déhàlla on myös hirveä tarve julkaista jokainen säveltämänsä biisi laadusta välittämättä.
Chaînes on näistä loputtomista projekteista uusin. Eikä tämän keskinkertaisempaa black metalia voi oikeastaan tehdä. Biisit ovat kuin jostain Hate Forestin jämälaareista. Monotonista rummuttelua, armotonta sahausta ja ranskaksi rääyttyä ölinää. Primitiivinen black metal on kupletin nimi. Tyylitaju: täysin kateissa. Tunnelma: lattea kuin vetinen belgialainen vohveli.
Olen vaahdonnut samasta aiheesta aiemminkin: näitä keskinkertaisia black metal -bändejä julkaistaan nykyään aivan liikaa. En ymmärrä, miten lafkat pääsevät omilleen tämän harmaan lietemassan myymisellä.
Määrä ei todellakaan korvaa laatua. Chaînesin musiikki on aivan yhtä heikkolaatuista kuin alkuvuodesta arvostelemani Déhàn toisen bändin Bræn. Hyi.