Ruotsalaishämyjen neljäs levy jatkaa samalla linjalla kuin kahden vuoden takainen Netherworld Triumphant. Yhtyeen urkuvetoisen usvaisessa progedoomissa on siinä mielessä jotain samaa kuin uusio-Opethissa, että se on ilmaisussaan itsetietoista ja tietystä estetiikasta ammentavaa. Enkä sano tätä pahalla, kunhan huomioin tendenssin. Moderneimmillaan yhtyeen soundissa on Cathedralille ominaista painavuutta, mutta sanoisin, että keskimäärin yhtyeen soitto tipahtaa jonnekin Atomic Roosterin, Black Sabbathin ja Uriah Heepin välimaastoon.
Vierailijoitakin kuullaan, sillä singlebiisi Hawks and Dovesilla äänijänteitään avaa laulaja Eirikur Hauksson (Artch, Magic Pie) ja kitaraa käy vinguttamassa Thomas Tofthagen (Audrey Horne, ex-Sahg). Kyseinen kappale aloittaa kolmiosaisen The Monsoon Suiten, jonka myötä yhtye sukeltaa yhä syvemmälle progen uumeniin. Biisikokonaisuus on selkeästi koko levyn parasta antia ja osoittaa, mihin yhtye parhaimillaan pystyy.
Astro Tongue in the Electric Garden on kasattu selkeästi lp-formaattia varten. A-puolelta löytyy (intro ja välisoitto pois lukien) kolme hieman suoraviivaisempaa ja riffivetoisempaa kappaletta, kun taas B-puolella on yksi progressiivisempi teos. Cd- ja digiformaateista löytyy bonuskappaleena kelpo Grace and Pain, jolla soittaa ex-Dio-kitaristi Rowan Robertson.