Athenar-nimisen hepun yhden miehen projekti Midnight soittaa alkukantaista ja pikimustaa heavy/speed metalia, joka ei turhia hienostele saati silittele.
Athenar on päättänyt Venomin tavoin ottaa rock’n’rollin tosissaan ja toteuttaa eetostaan modernissa ajassa. Yhtyeen neljäs levy tarjoaa reilun puolen tunnin annoksen räkäistä ja sairaalloisen tarttuvaa hevirockia, joka ei esittele herjauksia blastbeatin ja surinariffien keinoin, vaan panostaa rennompaan mutta ei yhtään vähemmän vihaiseen soittoon.
Ihastuttavat tittelit kuten Fucking Speed and Darkness, Devils Excrement ja Rising Scum ovat hyviä esimerkkejä yhtyeen konstailemattomasta asenteesta ja no fucks given -politiikasta. Levy kuulostaa siltä kuin tekijänsä ei olisi kuullut yhtään uutta levyä sitten vuoden 1985, ja tässä tapauksessa kenties hyvä niin. Rebirth by Blasphemylla esiintyvä hermeettinen heavy metal on vapaa kaikista moderneista kotkotuksista ja trendeistä, eikä sen integriteettiä pysty pilaamaan mikään.
Midnight on selkeästi tosissaan mutta ei vakavissaan, ja tämän optimaalisen balanssin tavoittaminen on haasteellista. Athenar onnistuu tavoitteessaan kohtuullisen hyvin, siksi nautinnollinen kuunteluelämys Rebirth by Blasphemy on.