Oslolaisen Withemin kakkostuotos brassailee tinkimättömällä soittotaidolla ja hienoilla melodioilla. Vaikka The Unforgiving Road ei tuo progemetallin kenttään hitustakaan uutta, se vahvistaa genren pohjoismaisessa karsinassa jo aiemmin taatuksi kuultua ja koettua laatua.
Withem on Dream Theaterinsa ja Symphony X:nsä tarkasti kuunnellut kvintetti, joka on saanut kaiken instrumenttimasturbaation ohessa valjastetuksi osan melodiakoukuistaan meneviksi kertosäkeiksi. Pohjavire on pääosin raskas, mutta kappaleet kuten Exit, In the Hands of God ja Arrhytmia rallattavat niin ilmavasti, että vatsanpohjassa saakka möyryää.
Albumin loppupuoli notkahtaa vahvasti hard rockin suuntaan, mikä kuuluu hunajaisimmin keskitempoisten The Eye in the Sky’n, In My Willin ja Unffected Loven nuoteissa. Siltikään levy ei uppoa linjattomuuden sekavaan suohon vaan säilyttää punaisen langan alusta loppuun,
Withem on takuuvarma tärppi genren Pohjolan kärkinimien, Circus Maximusin ja Seventh Wonderin, seuraajille. Hauskaa, ärsyttävää, tahatonta tai tarkoituksellista on, että nämä kolme bändiä kuulostavat levystä riippuen paljolti toisiltaan. Muista yhdistävistä tekijöistä mainittakoon älyttömän kovat laulajat. Michael Eriksenin ja Tommy Karevikin taidot tunnetaan, mutta Ole Aleksander Wagenius ei häviä kuuluisemmille kollegoilleen pätkääkään.