Muun muassa Hooded Menacestä tutun Harri Kuokkasen pyörittämän Hail Conjurerin kiivas levytystahti sen kuin jatkuu. Viime vuonna ilmestyi kaksi kokopitkää, joista jälkimmäinen annostelee black metal -projektin tähän saakka rujointa tavaraa.
Erittäin tummasävyinen Sinister kiinnittää ensimmäiseksi huomiota kolkolla ja säröisellä äänimaisemallaan, joka on ehdottoman undergroundia musiikkityylin puitteissakin. Kaiken keskiöstä löytyy kuitenkin Hail Conjurerille tuttu tyyli, joka toimii takuulla bändin ystäville.
Sinister on nimensä veroinen levy. Siinä on pahaenteisyyttä ja uhkaavuutta, jotka purkautuvat viimeistään seitsemäntenä kuultavalla Extinction-kappaleella. Biisin transsinomainen jyskytys vetää kylmät väreet pintaan ja muistuttaa, kuinka väkeviä tunnelmia Kuokkanen saa barbaarimaisella mustalla metallillaan parhaimmillaan aikaan.
Hail Conjurerin minimalismi osoittaa taas kerran viehätyksensä. Musiikkinsa on yhä todellista outsider-kamaa, jonka omalaatuisuus työntää yhtä lailla etäälle kuin imaisee mukaansa. Seuraava levy voi olla taas jotain aivan muuta.