Nyt isketään allekirjoittanutta takavasemmalta ja lujaa! Power metalia ja progressiivista otetta sekoittava italialaisbändi DGM on toiminut vuodesta 1994, mutta jostain syystä yhtye on huomioitu tässä osoitteessa vain nimen tasolla. Se on selvästi ollut virhe.
Takana on yhdeksän aiempaa levyä, ja soittajat ovat tulleet ja menneet. Laulaja Mark Basilen ja kitaristi Simone Mularonin johtamassa nykykokoonpanossa ei ole yhtään alkuperäisjäsentä. Se ei silti menoa ainakaan haittaa, niin korskeasti Tragic Separationillä tykitellään.
Menneeseen tuotantoon tutustuminen osoittaa, että taso on ollut korkealla alkuajoista lähtien. Vaikutteita on ilmiselvästi otettu Dream Theaterin ja Symphony X:n suunnasta, ja viimeksi mainitun laulaja Russell Allen vierailikin toiseksi edellisellä levyllä Momentumilla (2013). Melodista tarttuvuutta on haettu Firewindin ja toisaalta klassisten bändien kuten Journeyn suunnasta.
Mistään poikkeuksellisen uudesta ei siis ole kyse, eikä näitä biisejä voi väittää nerokkaiksi. Ennemminkin voi puhua tuttujen palasten oivaltavasta yhdistelystä äärimmäisellä huolellisuudella ja teknisellä taituruudella. Välillä sekin riittää – niinkin pitkälle, että Tragic Separation on varmasti yksi genren vuoden levyistä.