Inferno 10/2017: Impaled Nazarene, Morbid Angel, Desolate Shrine, Helloween, Electric Wizard, Exhumed…

Sadasviideskymmenestoinen numeromme julki perjantaina 17. marraskuuta.

Nyt on niin juhlava tunnelma, että poikkeus totutusta kronologiasäännöstä sallittakoon ja kansijuttumme ensimmäiseksi käsiteltäköön.

On nimittäin niin, että ranskalainen Osmose Records on julkaiseva satavuotiaan maamme kunniaksi uuden painoksen äärimetalliyhtye Impaled Nazarenen vuonna 1994 ilmestyneestä Suomi Finland Perkele -teoksesta. Itsenäisyyspäivänä julkaistava pläjäys sai meidät vaipumaan sinivalkoisen vitutuksen multihuipennuksen pauloihin, ja avustajamme Ari Väntänen sai tehtäväkseen saattaa SFP:n synnystä pitkälti vastanneen Luttisen veljesparin muisteloiden valtaan. Tuloksena on pääjuttu ja kansi, joka mallintaa pääosiltaan mainitun uusintajulkaisun ilmiasua. Luttiset linnaan, tai siis Linnaan!

Ennen Mikan ja ”Sir” Kimmon seuraan pääsyä ehdimme lukaista vaikkapa Sytykkeet, jotka käsittelevät tällä kertaa bändejä Torchia, Bloodred Hourglass, Deathtoll 80k, Sorcerer ja FM2000. Kolumnivuorossa on Kimi Kärki, jonka tekstistä selviää, mitä eroa on natsi- ja turkukortilla. Heavy Cooking Clubin pöperöistä taas vastaa Crib45-yhtyeen Teemu Mäntynen.

Pitkät haastattelumme aloittaa kuololegenda Morbid Angel, joka palaa joulukuussa julkaistavalla albumillaan soundiin, joka sen legendan on valanut. Ei ihme, että basisti-solistin tontille palannut Steve Tucker, edelleen kova Morppari-fani, on aiheesta perin innoissaan – mitä nyt maailmanlopun maalaamiselta ehtii.

Electric Wizardin Jus Oborn on puolestaan sen lajin ukko, että hän tuskin hoksaisi, vaikka maailmanloppu seisoisi ovimatolla – tästä pitää huolen paitsi runsas ympärillään leijuva savupilvi myös miehen taipumus sulkeutua niin kutsutulta reaalimaailmalta kiertueiden ulkopuolella. Bändin uusi albumi Wizard Bloody Wizard on ulkoisesti valloittava paketti – eikä muuten kuulostakaan hassummalta.

Jos maailmanlopulle pitäisi säätää soundtrack, sellainen voisi hyvinkin syntyä kotimaisen Desolate Shrinen porukoissa. Helvetin painava kuolometallinsa on ollut yhtä synkkää kuunneltavaa kuin suomalainen jalkapallo seurattavaa, eikä asianlaita muutu neljännelle albumilleen tultaessa. ”Ei meissä ole oikein kaupallista tarttumapintaa, emmekä syleile metalliveljeyttä.” Hyvä.

Kuva: Eija Mäkivuoti

Ja sitten täysin vastakkaiselle puolelle janaa, jota heavy metaliksi kutsutaan… Saksalainen riemudivisioona Helloween on nimittäin saanut kasaan legendaarisimman kokoonpanonsa ja vähän yli, ja näissä porukoissa saavutaan piaan Suomeenkin iloitsemaan. Vaan mitä tapahtuu jatkossa? Muun muassa tätä pohdimme Michaelien Kisken ja Weikathin plus Kai Hansenin ja Markus Grosskopfin kera.

Kansi-Impukoiden jälkeen törmäämme Jani Liimataiseen, entiseen Sonata Arctica -mieheen, joka on sittemmin ulottanut osaamistaan vähän vaikka mille melodisen heavyn alueille. Pölkyllä on homman nimi. Salamyhkä-palstalla käsitellään australialaisen Meridianin gootikas Sundown Empire -levy, ja levyarvioiden kärkipaikan on vallannut veljeskaksikko Cavalera uusine albumeineen.

Vanha liitto täyttyy verestä ja suolenpätkistä, kun jututettavaksi on haalattu amerikkalaisen Exhumed-yhtyeen gore-veijari Matt Harvey, ja siinäpä hommat tällä erää. Tällaista perjantaina 17. marraskuuta!