”Heräsin ja minua vitutti olla elossa” – Five Finger Death Punch -laulaja puhuu avoimesti päihdeongelmistaan ja katkaisuhoidosta

Ivan Moody ei itsekään tiedä, mistä halu kuolla kumpusi.

Kuva: Nelli Tatti

Pitkään alkoholiriippuvuutensa kanssa paininut Five Finger Death Punch -solisti Ivan Moody kertoi avoimesti ongelmistaan sekä viimeisimmästä katkaisuhoidostaan Razor 94.7 -radion haastattelussa. Moodyn mukaan yksinäisyys johti tämän viimeisimpään ratkeamiseen.

”Kaikki toipumisprosessissa olevat tietävät, että eristyneisyys on pahin vihollinen ja tässä ammatissa joutuu väistämättä eristämään itsensä busseihin, hotellihuoneisiin, lentokoneisiin. Ei tyttöystävää, ei perhettä. Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa mutten näe heitä koskaan – olen missannut monia vuosia ja tapahtumia. Niinpä pullo houkutteli minut luokseen, se oli ainoa varma tuki”, Moody kertoo.

”Kun olin kännissä, tiesin miten elämäni päättyy. En enää heräisi tai saisin kohtauksen ja kuolisin. Se tieto oli lohduttavaa. Nyt selvänä ollessa en tiedä, miten täältä lähden ja se pelottaa. Olen tavannut monia addikteja, jotka tuntevat samoin.”

Moody on nyt ollut kolme kuukautta ilman päihteitä ja vakuuttaa, että viimeisin käynti katkaisuhoidossa jää hänen viimeisekseen. Tämä oli Moodylle neljäs kerta katkaisuhoito.

”Kärsin viikon vieroitusoireista. En pystynyt kävelemään tai käymään yksin vessassa. En pystynyt polttamaan tupakkaa. Joku henkilökunnasta nukkui huoneessa kanssani ensimmäiset 38 tuntia vain varmistaakseen, etten heitä henkeäni. Kun menin hoitoon, puhalsin lähes neljä promillea, mikä tarkoittaa käytännössä kuolemaa. Enkä halunnutkaan selvitä siitä. Heräsin seuraavana aamuna ja minua vitutti olla elossa.”

Moody ei itsekään osaa sanoa, mistä hänen kuolemanhalunsa oikein kumpuaa.

”Minullahan on kaikkea, mitä kukaan voi toivoa ja asiat hyvin: ihanat lapset, äiti jota hoidan. Veljeni on menossa naimisiin. Minulla on hienoja autoja ja talo.”

”Mutta en halua, että [yliannostukseen kuoleminen] on ainoa jälki, jonka tulen jättämään. En halua Chesterin [Bennington], Chrisin [Cornell], Scottin [Weiland] tai Laynen [Staley] kohtaloa. Nyt kun kuuntelen Linkin Parkia, kuulen selvästi hänen huutavan apua. Miksi meiltä vei niin kauan kuulla se?”