Hollantilaisveteraani palasi kolme vuotta sitten pitkän hiljaisuuden jälkeen. Resurrection Macabren seuraaja Doctrine ilmestyy 27.4. ja sitä voi kuunnella Infernon sivuilla jo nyt! Alla myös nokkamies, kitaristilaulaja Patrick Mamelin kommentit biiseistä.
Teksti: Vilho Rajala Kuva: Stefan Schipper www.pestilence.nl
[TÄMÄ KUUNTELUKAMPANJA ON PÄÄTTYNYT.]
1. The Predication (Intro)
– Intro, joka johdattelee oikeaan tunnelmaan.
2. Amgod
– Tämä alkaa blastbeatilla, mikä on aika uusi juttu Pestilencelle, vaikka sitä oli jo Resurrectionillakin. Hyvä, myrkyllinen groove ja sekoitus aineksia, joista syntyy hyvä avauskappale. Nimihän on toisin päin Dogma. Se antaa vihjeen siitä, mistä biisi kertoo. Pestilence on ollut olemassa death metalin alusta lähtien ja olemme täällä yhä, seisomme vahvoina. Death metal on meidän ”pyhä doktriinimme”.
3. Doctrine
– Teimme tämän Patrickin (Uterwijk, kitara) kanssa yhdessä. Tässä on hauska off-beat-jippo, ykköstä on aika vaikea löytää. Mutta kakkosriffissä onkin sitten selvä Pestilence-groove. Keskitempobiisi, joka tuo hyvää vaihtelua heti avauksen jälkeen. Sana Doctrine tarkoittaa oikeastaan samaa kuin Dogma, ja sehän tarkoittaa totuutta. Sanoituksissa on paljon totuutta, mutta myös metaforia.
4. Salvation
– Yksi minun suosikkibiiseistäni, joka alkaa raivokkaalla blastbeatilla. Myöhemmin tulee skank-beatia, ja Yuma (Van Eekelen, rummut) soittaa ridellä hienosti. Nopea biisi, joka ei lopukaan silloin kun luulisi, vaan iskee vielä loppuun supermatalavireisiä sointuja. Sanoituksissa on kyse armosta ja pelastuksesta, eli siitä kuinka saat anteeksi, jos tiedät tehneesi väärin.
5. Dissolve
– Aivan erityinen biisi, joka erottuu hitaudellaan. Paljon dissonanssia ja omituinen biitti, joka menee suoraan, muttei kuulosta siltä. Hyvin myrkyllinen tunnelma. Tekstissä puhutaan siitä, kuinka kuoleman jälkeen sielu siirtyy johonkin suurempaan yhteyteen… Ja siis minähän olen tällaista ajattelua vastaan, ymmärräthän. Minusta ihminen on kuollut silloin kun on kuollut. Mutta uskonnoissa on tämä ajatus sieluista ja mielistä, jotka liittyvät yhteen ja muodostavat jonkin suuren kokonaisuuden. Yksilöllä ei ole enää merkitystä.
6. Absolution
– Tässä välissä halusimme nostaa tempoa, mutta halusimme tehdä sen vähän samaan tapaan kuin Master ennen vanhaan. Heillä oli paljon hidasta skank-beatia, joka kuulostaa todella raskaalta. Tässä on sama fiilis. Biisistä tulee mieleen jopa hieman Spheres-levymme (1993), koska Yuma soittaa hyvin teknisesti, kaikki ghost notet ja muut kuuluvat selvästi. Räjähtävä biisi. Teksti kertoo siitä, kuinka pappi voi antaa synninpäästön, jos vain lupaat parantaa tapasi.
7. Sinister
– Tämä oli ensimmäinen biisi, jonka panimme julkiseen kuunteluun. Tässä on tavallaan Morbid Angel -fiilistä, samansuuntaista hulluutta, joka saa ihmettelemään, mitä nyt tapahtuu. Kun sitten pääriffi alkaa, se on kuin valtava rekka, joka murskaa ruumiita alleen täydellä torilla. Sen fiiliksen minä tästä biisistä saan, tätä ei voi pysäyttää! Sanoitukset kertovat niistä ihmisistä, joilla on negatiivinen aura, kuin pahan magneettikenttä. He hengaavat hyvien ihmisten kanssa, koska haluavat tulla itsekin hyviksi, mutta vaikutus on yleensä päinvastainen. Heitä tapaa kaikkialla, näitä loisia jotka haluavat vain hyötyä muista.
8. Divinity
– Todella nopea biisi, taas blastia. Tyypillistä Pestilence-riffittelyä. Tästä kuulee jälleen sen, että me pystymme soittamaan todella nopeasti ja teknisesti ilman, että musiikin voima kärsii. Pidämme siitä, että musiikki on nopeaa, mutta siitä kuulee, mitä tapahtuu. Tässä on nopea osa, joka tuo mieleen Hate Eternalin. Rakastan Erik Rutanin riffien voimaa ja koko sitä tapaa, jolla hän ajattelee musiikkiansa. Yritän ajatella Pestilencestä samaan tapaan. Tässä biisissä on myös korkeaa laulua, jota emme ole tehneet ennen, eikä sitä ole death metalissa muutenkaan paljoa. Divinity-sana tarkoittaa sitä, että on kaikkien muiden yläpuolella. Täytyy olla vapaa houkutuksista ja synneistä. Jos pystyy jättämään heikkouden ja pahat ihmiset taakseen, voi saavuttaa sen.
9. Deception
– Epäpyhä petos! Ihmiset kirjoittavat kirjoja ja opettavat asioita, joihin muut sitten uskovat. Kun lopulta tajuaa, että kaikki tämä ollut pelkkää petosta, koko elämä muuttuu. Lopussa on tekstinpätkä ”seeing is believing, believing is followeing, following is religion, religion is deception, deception is life”. Apulaistuottajamme Victor Bullok sanoi, että sai siitä kylmät väreet. Kaikki mitä näet voi olla valetta ja keksintöä ja vain sinä luot oman todellisuutesi! Musiikillisesti tämä on vahva keskitempobiisi, joka groovaa ja jyrää parhaaseen Pestilence-tyyliin. Jeroen (Paul Thesseling, basso) vetää hienon soolon.
10. Malignant
– Malignant on myös niitä biisejä, jotka nousevat esiin. Siinä on mahtava pilkottu rytmikuvio, joka tuo mieleen esimerkiksi Chronic Infectionin. Massiivinen biisi. Teksti kertoo siitä, että jotkut ihmiset ovat vahingollisia. Kun Sinister-biisissä he ovat hieman naamioituneita ja hymyilevät päin naamaa, tässä biisissä he ovat yksinkertaisesti pahoja ihmisiä ja jopa ylpeitä siitä.
11. Confusion
– Kaikki päättyy hämmennykseen. On todella vaikeaa löytää oma paikkansa maailmassa. Elämässä on paljon mahdollisuuksia mutta myös paljon todella vaikeita asioita. Fiksut ymmärtävät, että on hyvää ja huonoa karmaa. Jos annat rakkautta, saat rakkautta takaisin. Mutta jos annat rakkautta ja olet väärien ihmisten ympäröimä, siitä syntyy hämmennystä ja huonoa karmaa. Musiikillisesti tässä on pieni viittaus Possessedin March to Die -biisiin, koska olemme tietenkin kovia Possessed-faneja. Biisi on kumarrus 1980-luvun puolivälin metallille.
Lisää Pestilence-juttua tulossa Infernon numeroon 5/2011 (#87).