Sanguine Vigil -debyyttinne (2018) sai erinomaisen vastaanoton. Tuliko positiivinen palaute ja yleinen kiinnostus yhtyettänne kohtaan teille yllätyksenä?
– No, eihän se aivan puskista tullut, mutta kyllä se pisti hymyilyttämään, miten laajasti kyseistä lättyä hehkutettiin! Sitä rataa olis hyvä jatkaa, laulaja-kitaristi Aleksi Vähämäki lataa.
Miltä pohjalta hiljattain julkaistun Prying Sight of Imperceptionin kappaleet lähtivät rakentumaan?
– Biisien väsäämiseen kului selkeästi aiempaa enemmän aikaa, osittain kasvavien keikkamäärien takia, mutta kyllä niitä treenattiinkin huomattavasti enemmän. Mietittiin tarkemmin oikeastaan ihan kaikkea, pienemmistä yksityiskohdista suurempaan kuvaan.
– Osa kappaleista oli hyvinkin tuoreita, kun taas vanhin taisi olla treenin alla jo viisi vuotta sitten ja jostain syystä hyllytettynä, kunnes se nyt julkaistiin.
Mielestäni Prying… on debyyttiä vakavahenkisempi levy. Mitä mieltä olet tällaisesta väittämästä?
– Everlasting Spew -levy-yhtiön Giorgio sanoi meille, että tää uusi levy on kypsempi kuin edeltäjänsä, joten väittämässä voi hyvinkin olla perää. Osaa kappaleista oli treenattu äänittämään mentäessä liikaakin, joten ehkä se kuuluu siellä.
– Ehkä myös vinyylipussista ja cd:n kansista puuttuvat perseilykuvat luovat tunteen vakavuudesta. After all, death metal is serious business!
Ainakin Servants of the Scourge -kappale käsittelee nykyistä maailmanmenoa. Tuntuuko tulevaisuus pelottavalta?
– No, eihän se lievästi sanottuna kovin lupaavalta vaikuta, mutta ei auta kuin pitää yllä edes pientä toivonkipinää paremmasta. Esimerkiksi jäätiköiden sulaminen ja meriveden nousu uhkaa miljoonia ja miljoonia ihmisiä sekä meidän treenikämppää, Vähämäki virnistää.
– Vitsit sikseen, kaikkien tarttis puhaltaa yhteen hiileen – tai sitten, niin kuin Wrathronen herrasmiehet on todenneet: kaik tarttis tappa!
Millä mielin Galvanizer jatkaa uraansa tästä eteenpäin?
– Toivottavasti voitaisiin pian vääntää tältä pandemialta niskat nurin, niin päästäisiin soittamaan ne monet Euroopan-festarit, mitä on lykätty jo pari vuotta. Jos ei, niin sitten keskitytään työstämään kolmatta levyä, jolle onkin biisejä jo hyvä määrä valmiina.
– Rimaa koko ajan korkeammalle, ettei vaan päästä liian helpolla!
Julkaistu Infernossa 8/2021.