Mihin uuden albuminne nimi Demon Steel viittaa?
– Monilla meistä on sisäisiä demoneita ja jotkut meistä on niiden riivaamia, laulaja-kielisoittaja Sulphur avaa.
– Demoninen teräs on luja, kylmä ja pisteliäs. Musiikin ja sanoitusten on tarkoitus viiltää tässä kontekstissa syvältä. Se on yhdistelmä demonisesta liitosta ja energioista, joita me kuolevaiset voimme havaita. Jos ei viillä muuten, niin kitarasoolot ainakin viiltää – kokeilkaa soittaa perässä.
Millainen levy muuten on kyseessä?
– Aika vahva tuotos twistillä, jota juuri muilla Suomessa ei ole. Tämä ei ole valmiiksi pureskeltua ja kierrätettyä. Okei, maailmassa on miljoonia riffejä ja on vaikea keksiä mitään uniikkia, mutta uskallan väittää, että tällä suomimetallin osastolla meillä on oma sanoma.
– Kokonaisuus on hyvä, biisit eivät toista itseään ja tyylillisesti on paljon erilaista. No joo, olen kuullut kommentin ”tuttavalta”, että kaikki kappaleet kuulostaa ihan samalta. Otin sen ehkä enemmän henkilökohtaisena loukkauksena, kun mielestäni yksikään biisi ei ole samanlainen.
Urnin musiikki ja sanoitukset ovat suoraviivaisia. Oletko sitä mieltä, että äärimetallista on tullut liian esoteerista ja mystistä?
– En oikein seuraa skeneä, niin hankala sanoa. Teen mitä haluan, turha kyttäillä muiden tekemisiä. Nyt halusin antaa lisäpainoa sanoituksille ja pistin niihin aika paljon henkilökohtaista. Lähinnä siis energiatason ja näkymättömän maailman seikkailuja.
– Tiedoksi teille, jotka etsitte tietoa ja kokemuksia: olkaa valmiita kohtaamaan ne ja osatkaa olla tasoissa niiden kanssa. Niissä on paljon pahojakin juttuja, joita ei kannata päästää dominoimaan ja vaikuttamaan liikaa.
Urn ei ole julkaissut levyjä liukuhihnalta. Onko uudesta tuotoksesta irti päästäminen hankalaa?
– Jos hommat rullaisivat tasaiseen tahtiin, moni asia olisi paljon helpompaa. The Burningin [2017] ja Iron Willin [2019] välissä ei ollut kuin kaksi vuotta, mikä oli ihan kohtuullinen tahti. Iron Willin jälkeen suunniteltiin studiota ja albumia, mutta ne sitten jäi, kun jäi kaikki muukin.
– Saa olla luja usko, kun tätä tekee. Edellinen kiekko tuli Season of Mistin kautta muutama kuukausi ennen koronasulkua, ja sitten kaikki meni jäihin. Bonuksena kävi niin, että paluu arkeen ei enää onnistunut… Ei tapahtunut oikein mitään. Olihan siinä motivaatiossa keräilyä.
Olet ainoa alkuperäisjäsen. Koetko, että yhtye luo kuvan sinusta ihmisenä?
– No, enpä ole ikinä miettinyt asiaa noin. Enkä oikein hiffaa pointtia. Sanotaan näin, että kun jokainen yhtyeessä hoitaa oman tonttinsa, kaikki on hyvin. Viime vuosina on joutunut tekemään paljon kompromisseja ja valintoja. Välillä ne johtaa johonkin parempaan, mutta ei aina.
– Kun tietää mitä haluaa ja mihin tähtää, kompromisseja ei jaksa kovin pitkään. Sisäinen intuitio ajaa eteenpäin, meni kiville tai ei. Pääasia, että kone käy ja homma liikkuu. Yrittämisen puutteesta minua ei voi ainakaan syyttää. Kaikkeni olen antanut.
Julkaistu Infernossa 3/2025.