Black metalin legendojen joukkoon lukeutuva Mayhem julkaisee 6. kesäkuuta uuden albuminsa. Infernolla on kunnia tarjota Esoteric Warfare ennakkokuunneltavaksi sen ilmestymiseen asti.
Soittimen alapuolelta löytyy lisäksi Mayhemin uunituore haastattelu. Joni Juutilaisen tekemä haastattelu on julkaistu Infernossa 5/2014.
Laita Mayhemin Esoteric Warfare soimaan ja lue haastattelu alta! Tsekkaa myös Matti Riekin levyblogista, miten Esoteric Warfare upposi päätoimittajalle.
Tunteen jäljillä
Tämän päivän Mayhem on kaukana siitä 1990-luvun alkuvuosien norjalaisesta black metal -ikonista, joka löi uusiksi koko genremääritelmän. Bändi ei ole jäänyt toistamaan itseään, vaan on luonut nahkansa rohkeasti – mutta vaihtelevin tuloksin.
Tänä vuonna kolmekymppisiään viettävän Mayhemin yllä viipyilee harvinaisen mystinen aura. Jäsenten kuolemia, yleistä kaaosta, itsetuhoa, epämääräisiä lausuntoja ja ties mitä sisältänyt ura ei ole kuitenkaan jäänyt ainoastaan ulkomusiikillisten asioiden määrittelemäksi, saihan bändi aikoinaan aikaiseksi esimerkiksi koko black metal -historian merkittävimpiin levyihin kuuluvan De Mysteriis dom Sathanasin (1994).
Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Mayhemin takataskussa on toistaiseksi ainoastaan viisi studioalbumia. On kuitenkin muistettava, että bändi on tipautellut vuosien varrella nipun erilaisia pienjulkaisuja, splittejä, videoita sekä livelevyjä.
Kokopitkistä levyistä tuorein, kesäkuun 6. julkaistava Esoteric Warfare, edustaa yhtyeen uralla yhden uuden aikakauden alkua. Kyseessä on ensimmäinen albumi, jolla pääasiallisen biisinkirjoittajan vastuun on ottanut vuodesta 2011 mukana ollut kitaristi Morten ”Teloch” Iversen.
Useammassakin keskisuuressa porukassa soitelleen Telochin tulo bändiin on tehnyt Mayhemille selvästi hyvää, sillä uusi albumi on, jos nyt ei mahdottoman selkeä, niin ainakin jonkinmoinen kasvojenkohotus sitten suoraan sanottuna surkean Ordo ad Chao -edeltäjälevyn (2007). Mainitun satunnaisten riffikyhäelmien joukosta oli mahdotonta löytää yhtään toimivaa kappaletta.
– Onpa hienoa, että aloitat haastattelun kutsumalla bändimme edellislevyä paskaksi, hah hah. Jos todellakin pidät Ordo ad Chaoa paskana, et ole selvästikään ymmärtänyt, mistä albumissa on pohjimmiltaan kyse, Teloch toteaa.
– Mutta, jos mennään itse asiaan, niin olihan tämä uusi albumi minulle valtava haaste, koska kyseessä oli ensimmäinen Mayhem-levyni. Kokeilin kirjoitusprosessin varrella useita eri juttuja, kunnes löysin viimein sen tyylin, joka määrittelee Esoteric Warfaren lopullisen muodon. Uskon, että tämä albumi on vasta pieni näyte siitä, mihin pystyn tulevaisuudessa tämän bändin kanssa. Ottaa yllättävän kauan aikaa huomata, mikä toimii Mayhemin musiikissa ja mikä taas ei – muista bändeistäni nyt puhumattakaan.
Humanoideista matematiikkaan
Moni kuulija on huomannut, kuinka Mayhemin sanoituksellinen ulottuvuus on jäänyt yllättävänkin usein soiton varjoon. Black metalissa teksteillä on tunnetusti valtava vaikutus musiikin kokonaiskuvaan, mutta Mayhemin kohdalla sanoitukset tuntuvat usein olleen pelkkä välttämätön paha. Poikkeus sääntöön oli useita vanhoja faneja kauhistuttanut ”moderni” Grand Declaration of War (2000), joka tuntui olevan selkeästi tekstiensä viitoittama konseptialbumi.
Bändissä viimeiset kymmenen vuotta vakituisesti laulanut Attila Csihar tunnetaan tuhannen eri äänen miehenä, jolle kappaleiden oikeanlainen tulkinta tuntuu olevan usein sanoitusten sisältöä tärkeämpää.
Vielä edellislevyllä Attilan ääniakrobatia saavutti ajoittain jopa naurettavia mittasuhteita, mutta Esoteric Warfarella ylimääräiset kurlaukset ja mölinät pysyvät maltillisina ja mies on keskittynyt sanoituksiin kunnolla.
– Attilan ideana oli kertoa tarinaa ihmisaivoista ja siitä, kuinka helposti ne ovat manipuloitavissa esimerkiksi mielenhallinnan ja aivopesun avulla. Sanoituksissa käsitellään myös kylmää sotaa, avaruusolentoja ja matematiikkaa, eli kyseessä on aika informaatiorikas albumi, hah hah.
Kuten Telochin taiteilijanimestä voi arvella, miehellä on pitkä historia maagisen työn ja tutkimuksen parissa, mikä ilmenee parhaiten miehen pitkäaikaisen Nidingr-bändin tuotoksista.
Hyppy eenokkilaisen magian mysteereistä Mayhemin maailmaan on kieltämättä pitkä, mutta tästäkin huolimatta tulee melkoisena pommina, kuinka välinpitämättömästi Teloch suhtautuu bändin sanoituksiin.
– Ei tässä ole mitään hankaluuksia, koska en välitä lainkaan, mitä biiseissä lauletaan. Minuun vetoaa enemmän Mayhemin musiikin fiilis kuin sen sanoma, ja minulle on ihan sama, vaikka Attila laulaisi moottoreista ja autonkorjauksesta. Oikeasti, minua ei kiinnosta vittuakaan. Ainoastaan tunnelma merkitsee.
Ei paineita
Esoteric Warfare edustaa muodoltaan vahvasti 2000-luvun Mayhemiä. Siinä on ripaus Grand Declaration of Warin kokeilullisuutta ja progressiivisuutta sekä huomattava osa Ordo ad Chaon pimeää tunnelmaa.
Allekirjoittaneen korviin albumilta löytyy kuitenkin paljon samoja piirteitä mainettaan huomattavasti paremman Chimeran (2004) kanssa.
Mitä olet itse mieltä tästä väitteestä?
– Hankala sanoa, koska en ole koskaan kuunnellut albumia läpi. Olen tutustunut vain niihin pariin biisiin, joita soitamme livenä.
– Sanoisin, että Esoteric Warfaren ja vanhojen Mayhem-levyjen välillä on olemassa selvä linkki, koska yritän pitää vanhaa henkeä yllä parhaani mukaan sen sijaan, että yrittäisin luoda jotain aivan uutta.
Muistan haastatelleeni Mayhemin edeltävää kitaristia Rune ”Blasphemer” Erikseniä Chimeran tiimoilta. Blasphemer kertoi tuolloin, että ei kokenut juuri minkäänlaisia paineita astuessaan kitaristiksi legendaarisen Euronymousin paikalle. Pesti kenties maailman tunnetuimman black metal -bändin kitaristina ja säveltäjänä ei tunnu ahdistavan pahemmin Telochiakaan.
– Bändi ei ole asettanut minulle mitään paineita, ja koska he tekivät aloitteen pyytäessään minua mukaan porukkaan, olin alusta asti liikkeellä erittäin luottavaisin mielin. Hellhammer (rummut) kertoi, että Blasphemer itse suositteli minua tähän hommaan ennen lähtöään, joten siltäkin osin kaikki tuntuu erittäin hyvältä.
– Ainoat pienet paineet tulevat minulta itseltäni. Kaikkein helpointa olisi tietysti päästää niistä irti, mutta tarvitsen elämässäni haasteita. Mielestäni pesti Mayhemissä on täydellinen keino kehittyä muusikkona ja biisinkirjoittajana.
Irti death metalista
39-vuotias Teloch on muutaman vuoden muita Mayhem-jäseniä nuorempi ja tietysti fanittanut bändiä jo kauan. Suosikkikappaleekseen hän mainitsee ohimennen De Mysteriisiltä löytyvän Buried by Time and Dustin, joka on miehen mielikki myös keikkabiisinä.
Ei tule kovanakaan yllätyksenä, että juuri Mayhemin musiikki saattoi Telochin aikoinaan mustan metallin pariin.
– Se päivä, kun kuulin ensimmäistä kertaa De Myseriis dom Sathanasin… En unohda sitä koskaan, sillä levy vei minut mukanaan täysin. Kyseinen albumi itse asiassa veti minut pois death metalin parista, jota olin soitellut jo jonkin vuoden ajan. Tuon levyn myötä löysin mustan metalin, ja sillä tiellä olen edelleen.
Kuten mainittua, yhtye on saanut kolmessakymmenessä vuodessa aikaiseksi vain viisi studioalbumia. Vaikka asiat ovat tapahtuneet väljällä aikataululla, bändi on ollut jatkuvasti aktiivinen ja hakenut rohkeasti uusia musiikillisia väyliä.
Kuinka aktiivisesti kirjoitat musiikkia Mayhemille? Onko tulevaisuuden suhteen jo jotain suunnitelmia?
– Juuri nyt teemme tietysti paljon promootiota ja kiertueita, ja nämä pitävät minut kiireisinä varmaan ainakin vuoden verran. Tällä hetkellä en edes yritä luoda uutta musiikkia Mayhemille, vaan rupean työstämään uutta Nidingr-levyä. Otin juuri kuukauden vapaata ihan kaikesta, ja lähden itse asiassa huomenna mökille hahmottelemaan uusia kappaleita.
– Jos kaikki menee hyvin, ryhdymme tekemään uutta Mayhem-levyä parin vuoden sisään, mutta mistäs tuota tietää. Tässä bändissä asiat ottavat oman aikansa, eikä niitä ole helppo hallita, koska Mayhem elää täysin omaa elämäänsä.