Twisted Sisterin Dee Snider on tunnettu sensuurivastustaja. 1980-luvulla hän tappeli jopa oikeudessa Tipper Goren perustamaa Parents Music Resource Centeriä vastaan, koska kristilliskonservatiivisia arvoja kannattava yhdistys pyrki sensuroimaan hevimusiikin ja räpin ongelmallisiksi ja toksisiksi kuvailemia kappaleita. Oman osansa satanismihysteriasta sai myös roolipelikulttuuri.
PMRC:n ansioksi on laskettava kuuluisa Parental Advisory -tarra, jonka avulla tuntemattomatkin bändit myivät satojatuhansia, ellei jopa miljoonia levyjä, koska tietenkin teinejä kiinnostaa kielletty.
Kyseessä on normaali psykologinen ilmiö: mikäli jokin tuomitaan laittomaksi, turmiolliseksi tai vaaralliseksi, tietenkin ihmiset kiinnostuvat siitä.
Nyt 2020-luvulla on syntynyt niin sanottu cancel-kulttuuri, jossa maalitetaan, savustetaan ja suorastaan lynkataan ihmisiä sosiaalisessa mediassa, mikäli joku on sanonut näiden oikeamielisten mielestä jotain ongelmallista, väärää tai mitä nyt milloinkin vihapuheena pidetään. Neopuritaaniset voimat jylläävät niin politiikassa kuin kulttuurikentällä, myös metalliskenessä.
Esimerkiksi Twitterissä tägätään työnantajia, emaileja lähetetään keikkapaikoille, kaupungin päättäjille ja poliitikoille, ihmisiä doxataan, eli heidän nimiään, osoitteitaan ja puhelinnumeroitaan vuodetaan julkisiksi ja onpa meno muuttunut jo fyysiseksikin.
Jotkut ovat menettäneet elinkeinonsa, työnsä, jopa perheensä, ja pahimmillaan riistävät oman henkensä tämän takia. Näin Ruotsissa ja Etelä-Koreassa.
Ilmiö on tuttu myös Suomesta. Keikkoja on peruttu, keikkajärkkääjien töitä on haitattu jopa vandalisoimalla heidän omaisuuttaan ja bändejä syytetään milloin mistäkin.
Snider oli NewsNationin Ashleigh Banfieldin vieraana. Veteraanimuusikko kertoi mielipiteensä uudesta cancel-kulttuurista.
– Cancel-kulttuuri on sensuuria. Sensuuri on ottanut uusia muotoja nykyään. Sekä demokraatit että republikaanit pyrkivät sensuroimaan rock’n’rollia silloin, kun jouduin todistamaan Washingtonissa. Vielä siihen aikaan se oli konservatiivien agenda. Nyt sensuuri on siirtynyt oikealta laidalta vasemmalle. Elämme poliittisesti korrektissa maailmassa, jossa pitää varoa mitä sanomme ja keitä loukkaamme, ja se on todella omituista, Snider sanoo.
Snider myöntää joutuneensa sensuroimaan omia sanoituksiaan uuden sensuuriaallon takia. Hän on joutunut kyseenalaistamaan käyttämiään metaforia vain koska ne ovat metaforia.
– Mitä on taide ilman metaforia? Kyseenalaistin lopulta kaiken: voinko sanoa näin, entäs näin?
– Minulla on kappale nimeltä In for the Kill. Se on täynnä metaforia: Fire at Will / I’m in for the Kill. Ajattelin, että tietenkin voin kirjoittaa näin, mutta päädyin lopulta sensuroimaan sanat, koska tilanne maailmalla on mikä on.