22. heinäkuuta menehtynyt Ozzy Osbourne oli monella tapaa merkittävä hahmo metallimusiikin historiassa. Sen lisäksi, että tämä oli yhdessä Black Sabbathin kanssa luomassa ja muokkaamassa koko heavy metal -genreä, tarjosi Osbourne monille tätä nykyä raskaan musiikin suurimmille nimille ponnahduslaudan ottamalla kiertueilleen mukaan aloittelevia bändejä, joissa Ozzy ja hänen manageri-vaimonsa Sharon näkivät potentiaalia.
Yksi tällaisista bändeistä oli Korn, joka teki vuosien varrella useammankin kiertueen Osbournen kanssa. Korn-kitaristi Brian ”Head” Welch muisteli näitä yhteiskiertueita sekä Osbournen merkitystä hänelle ja koko yhtyeelle Beardo & Weirdo -podcastin tuoreessa haastattelussa.
”Jos Angus Young ja AC/DC sytyttivät liekin, Ozzy ja Randy Rhoads kaatoivat bensaa niihin liekkeihin”, Welch toteaa.
”Ozzy otti meidät ensimmäiselle areenakiertueellemme ja myimme sinä aikana ensimmäisen kultalevymme. Ozzy ja Sharon tulivat eräänä iltana pukuhuoneeseemme sampanjapullojen kanssa ja kertoivat meille uutisen. He myös kertoivat, että meillä tulee olemaan pitkä ura musiikin parissa – vaikka olimme vasta aloittaneet. Siis metallihistorian ikonisin manageri Sharon Osbourne – joka pelasti Sabbathista potkut saaneen Ozzyn hengen raahaamalla tämän ulos hotellihuoneestaan ja nostamalla tämän suurempaan suosioon kuin koskaan ennen – sanoo meille, että meillä tulee olemaan pitkä ura? Ajattelin, että tämän täytyy olla unta.”
Korn-nokkamies Jonathan Davisista ja Ozzysta tuli todella läheiset ystävät, jotka Welchin mukaan viestittelivät toisilleen lähes päivittäin. Hänelle itselleen Ozzy oli kuitenkin niin iso ja merkittävä hahmo, ettei hän koskaan uskaltanut tehdä lähempää tuttavuutta tämän kanssa.
”Hän pelotti minua aina. Hän oli aina todella jättimäinen hahmo ja pelkäsin sanovani jotain typerää”, Welch sanoo.
”Silloin tällöin [Ozzy tuli vierailemaan takahuoneeseen], mutta se oli myös sitä aikaa, kun hän yritti raitistua. Hän vietti suurimman osan ajasta omassa huoneessaan juoksumatolla juosten ja vältteli juhlivaa porukkaa. Me olimme kuitenkin vasta kakaroita ja hän oli Ozzy, elämää suurempi.”
”Ensimmäinen kiertueemme oli meille portti musiikkimaailmaan ja olin kiitollinen jokaisesta päivästä. Katsoin hänen keikkansa joka ilta ja imin sitä fiilistä itseeni. Viimeisellä kiertueella (Ozzfest 2003) olin koukussa metaan. Olin vain bussissa ja biletin enkä katsonut yhtäkään hänen keikkaansa. Kuulin vain, kun Crazy Train soi taustalla. ’Tuhlaan koko kiertueen imemällä huumeita nokkaani samalla, kun sankarini on tuolla lavalla’, ajattelin. Kadun sitä todella suuresti. Mutta yritän ajatella kaikkia niitä hyviä muistoja.”