#94: Epica – Suuruudenhullu, määrätietoisesti

22.02.2012

Yksi naislaulajalla varustettu sinfoninen metallibändi muiden joukossa vai jotain paljon ainutlaatuisempaa? Hollantilainen Epica on taistellut uhmakkaasti vanhan lokeronsa normeja vastaan, eikä bändin uusi albumi jätä vastausta epäselväksi.

Teksti: Aki Nuopponen

Kun Epica julkaisi syksyllä 2009 neljännen studioalbuminsa Design Your Universen, moni bändiä vältellyt joutui myöntymään bändin kehityksen edessä. Epica oli edennyt pisteeseen, jossa se ei tuntenut perinteisen sinfonisen metallin nurkkausta enää kotoisaksi.

Valtavien kiertueiden ohella albumilla oli myös muita seurauksia. Epican kitaristi Mark Jansen myöntää heti aluksi, kuinka viime vuonna sivuprojektista bändiksi kasvanut MaYaN syntyi osittain Epican jatkuvien muutosten vanavedessä. Mark oli tullut pisteeseen, jossa halusi palata menneeseen, vaalia Epican perimmäisintä olemusta ja luoda samalla jotain uutta.

– Halusin säveltää pitkästä aikaa vanhan bändikaverini Jack Driessenin kanssa, koska emme olleet jammailleet sitten After Forever -yhtyeen aikojen. Toisekseen minusta alkoi tuntua, että Epica oli kehittynyt jo niin raskaaksi, että sen olemus olisi tätä menoa vaakalaudalla. MaYaN oli aluksi vapaa-aikani sivuprojekti, josta syntyi lopulta ihan oikea bändi. Pääsin jopa eroon kitarastani livetilanteissa!

Tällaisen julkaisutahdin vuoksi moni ehti tietenkin epäillä, kärsisikö Epican tulevaisuus bändiksi kasvaneesta projektista. Mark tyrmää ajatuksen välittömästi ja korostaa, kuinka erilaisista bändeistä on kyse, jo työtapojen tasolla.

– MaYaNilla ja Epicalla on vähemmän tekemistä keskenään kuin tietyistä yhteneväisyyksistä voisi päätellä. Sävelsimme kaiken musiikin yhdessä Jackin ja Frankin (Schiphorst, kitara) kanssa, ihan eri lähtökohdista. Emme siis liikkuneet lähelläkään Epican musiikin lähteitä, koska Epicalle kirjoitan yksin ja saatan keskittyä samoihin kappaleisiin päiviä, kuukausia ja jopa vuosia, kun taas MaYaNia leimasi kahlitsemattomampi ja spontaanimpi luova hulluus.

Uuden albumin Requiem for the Indifferentin tunnistaa Epican tekemäksi heti ensimmäisistä sävelistä alkaen, mutta jo ensikuuntelun jälkeen se herättää myös kummastelua. Epica ei ole kääntänyt takkiaan täysin, mutta jokin on silti muuttunut. Tätä jotakin on vaikea lähteä osoittamaan sormella, kun kierot tunnelmat, valtavat orkesterit ja kulmikkaat kappaleet ovat yhä edelleen paikoillaan.

– Tiedätkös, olen samaa mieltä, ja en osaa itsekään määritellä sitä! Tiedän vain sen, että tuottajamme Sascha (Paeth) ehdotti hieman erilaista soundillista lähestymistapaa, ja koska olisi ollut liian helppoa kopioida Design Your Universeä, tartuimme haasteeseen. Se osoittautui ehdottomasti oikeaksi ratkaisuksi ja korosti melodisuuden ja riffien muodossa juuri sellaisia puolia Epicassa, jotka olivat jääneet pienempään rooliin kahdella aiemmalla levyllä.

Lue koko juttu Infernon numerosta 2/2012 (#94).

Lisää luettavaa