Kohti kesää rynnätään seuraavien Sytyke-aktien kainalossa: Elephant Bell, Foreseen,Igorrr, Chamber of Unlight ja Hate. Kolumnivuorossa on Tomi Pohto, joka pohtii mikä musiikissa merkitsee. Heavy Cooking Clubissa kokkailee Holy Life -yhtyeen laulaja AV Vedenpää.
Brittibändi Anathema julkaisee kesäkuun alussa uuden albuminsa The Optimistin. Mielenkiintoisen levystä tekee etenkin seikka, että se jatkaa teemallisesti vuonna 2001 ilmestyneen A Fine Day to Existin tarinaa. Ei ihme, että kitaristi Danny Cavanagh palaa jutussakin tämän tästä menneisiin. Selvitämme senkin, kuinka optimistinen mies itse on.
Hurjista nopeuksista tunnettu power metal -bändi Dragonforce painelee uudella albumillaan kaasupoljinta vähän totuttua säästeliäämmin. Mahtaisiko syynä olla, että yhtyeen kitaristi Herman Li harrastaa nykyisin ihan oikeaa kilpa-autoilua? Tutkitaan.
Sólstafir-jutussamme kerrotaan jäljelle jääneen bändin näkökulmasta, miten se hankala kokoonpanomuutos nyt oikein menikään. Oli porukka mikä oli, hemmetin hienon levyn islantilaisjoukko on saanut jälleen aikaiseksi.
Vaan niin on muuten saanut Red Moon Architectkin. Viimeistään tuore kolmosalbuminsa kohottaa yhtyeen kotimaisen death doomin valioluokkaan, jossa raikaa itku ja hammastenkiristelyn matala rutina.
Myös toinen suomibändi, ähtäriläisperustainen Noumena, on saanut aikaiseksi uutta. Edeltävistä tuore albuminsa poikkeaa eritoten siinä, että esityskielenä on totutun englannin sijaan suomi – miksi? No sehän selviää kyllä.
Kesä tuo myös uuden Stone Sour -levyn. Reportterimme kävi tapaamassa bändin laulajaa Corey Tayloria ja kitaristia Josh Randiä Tukholmassa ja vaikuttui kovin. Karisma ei ilmeisesti sittenkään ole kuolemassa 60- ja 70-luvuilla uransa aloittaneiden rokkareiden myötä.
Vallan karismaattiseksi kuvaillaan myös sveitsiläistä Manuel Gagneux’ta, jonka perustama kummajaisbändi, mustan musiikin erilaisia ilmenemismuotoja yhdistelevä Zeal & Ardor on noussut hetkessä suureksi nimeksi rockmarkkinoilla. Tapasimme ukkelin Pariisissa.
Peräti kolmatta maailmansotaa povailee jutussamme Iced Earthin johtaja Jon Schaffer – eikä vaikuta pahemmin huru-ukolta. Bändinsä uudella albumillakin käsitellään sotaa, joskin matka käy vuosisatojen taakse. Sekin selviää, ettei hommia kannata painaa liikaa, olivat ne kuinka rakkaita tahansa.
Kansibändimme Vallenfyre julkaisee kesän aluksi sen verran rajun albumin, että meinaavat peipot tipahdella koivupuista. Meitä suomalaisia ilahduttaa tieto, että Paradise Lost -päällikkö Greg Mackintoshin ja My Dying Bridesta tutun Hamish Glencrossin taustalla paukuttaa tätä nykyä nuori suomalaiskaveri Waltteri Väyrynen, joka saa hänkin toki oman osansa jutusta. Ihan on pitänyt sälliä kuulemma opettaa englantilaisten tavoille.
Pölkyllä-henkilökuvapalstalla turisee kova luu metallisen progen mannuilta: Symphony X:stä ja Adrenaline Mobista sekä monenlaisista yhteistyökuvioista tunnettu laulaja Russell Allen. Salamyhkä-palstalla puolestaan tutustutaan uusiseelantilaisen Shihadin vuonna 1995 ilmestyneeseen Killjoy-albumiin.
Arvioissa pääosassa soi Anathema, ja Vanha liitto -palstalla jututetaan Sotajumala-yhtyeen 1990-luvulla perustanutta Tomi Otsalaa, joka saattoi juuri pitkäaikaisen bändiystävänsä hautaan.
Kuudes piiri paneutuu bändipanoihin, siis niihin olueen liittyviin, ja siinäpä se sitten alkaa ollakin.
Yksi vielä ja kesälomalle!