Famine Yearin nälkä säilyy – lue haastis!

17.08.2012

Teksti: Miika ”Mega” Kuusinen Kuva: Ljuba Alekseeva

Famine Yearin musiikin selkeimpinä vaikutteina toimivat vanhan koulukunnan eli 1980-luvun grindcore, hardcore ja crust punk. Yhtyeen vokalisti Petellä on varsin selkeä käsitys sekä yhtyeensä tyylistä että siitä, mistä se on tullut ja mihin se on menossa.

– Grind ja punkhan ovat varsin vanhalle liitolle uskollista tavaraa eli se raja lienee aika lailla veteen piirretty viiva. Ensimmäisillä nauhoituksilla oli enemmän modernia otetta, mikä johtui pitkälle siitä, että entinen kitaristi Vesa teki ison osan biiseistä jolloin mukana oli enemmän näppärää ja koukeroista riffittelyä.

– Kitaristinvaihdoksen myötä biiseistä on tullut suoraviivaisempia, enemmän hardcorepunkkiin kuin grindcoreen luottavia. Ja raaka totuushan on se, että me ollaan ihan helvetin paljon parempi punk-bändi kuin puhdas grindcore-bändi.

Tuore Tervetuloa tilastoihin 7″-ep kuulostaa niin soundillisesti kuin sävellyksellisestikin aiempiin julkaisuihin verrattuna hieman siistimmältä, joskaan ei yhtään vähemmän aggressiiviselta. Solistin mukaan tietoisia valintoja musiikin kehittymisen suhteen ei ole tehty, vaan asiat ovat edenneet omalla painollaan.

– Kun tarpeeksi kauan soittaa yhdessä bändinä, jutut hioutuu ikään kuin itsekseen. Olemme yrittäneet pitää kohtuutarkkaa seulaa siitä, mitkä jutut toimii, mitkä biisit päätyy narulle ja mitä soitetaan livenä. Kun jaksaa vähän kuunnella biisejään kriittisellä korvalla, niin se oma juttu alkaa paljastua pikku hiljaa.

– Jos taas viittaat siihen, että pahin kohkaus ja tonni laudassa paahtaminen on jäänyt taakse, se ei välttämättä pidä ihan täysin paikkaansa. Kyllä niitä blastejakin sieltä löytyy ja herra nähköön mitä tulevalle täyspitkälle sitten tulee… Ei siitä tosin kovin pitkä ainakaan tule.

Pienestä isompaan

Tähän mennessä Famine Year on julkaissut pelkkiä pikkujulkaisuja: kolme cd-/kasettidemoa, 7″-splitti ja nyt oma ep-seiska, jokaisessa maksimissaan 5 biisiä. Vaikka seuraava suunnitteilla oleva julkaisu onkin ihan täyspitkä albumi, onko pieni aina kauniimpaa?

– Pienjulkaisuiden valmistuskulut ovat kohtuullisen pienet, joten niitä voi myydäkin halvalla ja toisaalta on hyvä pitää tasaista tahtia yllä. Ei meiltä biisejäkään ihan noin vaan lonkalta lähde, jos joka vuosi yrittäisi puskea täyspitkää. Silloin sekaan saattaisi joutua silkkaa täytehuttuakin, ja tämä nyt myös vihjauksena isompienkin bändien suuntaan. Ollaan pyritty pitämään tarkka seula biiseissä mitä julkaisuille laitetaan. Lyhyestä virsi kaunis.

Yleisesti otten levyt myyvät yhä vähemmän ja musiikki ei tunnu enää edes kiinnostavan niin monia kuin ennen. Silti valtavirran ulkopuolisilla bändeillä tuntuu menevän ihan hyvin. On keikkoja ja pienjulkaisut saattavat Suomessakin myydä mukavia määriä, vaikka formaatteina ovat usein unohdetut 7″-vinyyli ja kasetti. Peten näkemys asiasta on varsin selkeä.

– Underground elää ja voi hyvin koska se on sitä undergroundia. Kun itse tekee kaiken sävellyksestä julkaisuun ja myyntiin asti, ei siinä paljon kvartaalitalouden suhdannevaihtelut heilauta. Tuntuu että nyt jos koskaan ihmisiä kiinnostaa eritoten se musiikki, eikä mitkään siihen liittyvät mielikuvat jostain ”äijä”-elämäntyylistä. Kun Pertti Peruspässillä lopahtaa kiinnostus juosta Provinssirockissa Arch Enemyn perässä kun on tullut noita lapsia ja asuntolainakin pitäis maksaa, niin tervemenoa ja painukoon vittuun. Jos sitä hommaa ei alun alkaenkaan kokenut itselleen ”siksi jutuksi”, niin kait se levyjenkin ostelu jossain vaiheessa jää.

– Itse ostan levyjä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja koenkin että ihmiset, joita musiikki ja sen tukeminen oikeasti kiinnostaa, jatkavat levyjen ostoa. On myös hyvä ottaa huomioon että nykyään musiikki joutuu kilpailemaan entistä enemmän muiden medioiden ja vaikkapa pelien kanssa.

Olisiko Famine Yearin mahdollista tulla sen verran tunnetuksi, että edellämainitut Pertit alkaisivat tuntea yhtyeen ja soittokutsu Provinssiin tulisi?

– Ei hajua eikä oikeastaan kiinnostakaan. Me soitetaan kuitenkin sen verran pienen porukan musiikkia, että eiköhän me jäädä koluamaan näitä lepakkomiehiä ja vastavirtoja. Mikä tietysti sopii meille enemmän kuin hyvin.

Maailma palaa

Bändi on ilmaissut itseään tasapuolisesti sekä suomeksi että englanniksi. Peten mukaan kyse ei ole siitä, etteikö osattaisi päättää kumpi kieli sopii paremmin ajatusten julki tuomiseen ja suuhun.

– Tätä ovat monet ihmetelleet ja yhtälailla meitä ihmetyttää, että teitä muita ihmetyttää. Joskus sanottava löytää sujuvammin muotonsa suomeksi, joskus taas englanniksi. Kyllähän bändit, ja varsinkin  punk-bändit, ovat käyttäneet niin englantia kuin äidinkieltäkin sanoja tehdessään. Nyt tahdommekin näin julkisesti kysyä teiltä hyvä yleisö: MIKSI meidän pitäisi tehdä sanoituksia JOKO suomeksi TAI englanniksi? Vastauksia voi lähettää bändin sähköpostiin famineyear@gmail.com, parhaat perustelut julkaistaan ja palkitaan.

On laulukieli kumpi tahansa, mitä sitten oikein tahdotte sanoa kuuntelijoille niin musiikillanne kuin sanoituksillanne?

– If you’re not angry, you are NOT paying attention. Ei siinä sen kummempaa. Maailma on täynnä epäkohtia ja vitutuksen aiheita, joista suurin osa tuntuu olevan aivan yhdentekeviä suurimmalle osalle tämänkin maan asukkaista. Korruptio, köyhyys, eriarvoisuus, luonnon turmeleminen, rasismi, välinpitämättömyys, itsekkyys ja muu yleinen perseily ovat asioita, mitkä saa ainakin meikäläisen näkemään punaista. Länsimainen ”sivistynyt” yhteiskunta on suurimmalta osin mätä ja kyllähän se kyrpii.

– Ehkä eniten kaikista kuitenkin vituttaa ihmisen sokeus sille, että eletään planeetalla jolla olisi valtava määrä resursseja, mutta ketään ei kiinnosta vittuakaan miten niitä tulisi fiksuiten käyttää. Eletään kuin pellossa ja pidetään koko palloa tuhkakuppina. Kunhan vain laajakuvatöllöstä tulee värejä ja ääntä sekä oma maha on täynnä, ei millään muulla ole mitään väliä.

Kylläisyydestä puheen ollen, kuinka pitkä Famine Yearin nälkävuosi oikein olisi?

– Ikuinen.

Famine Yearin ryöpytystä voi kokea keikoilla seuraavasti:
30.8.12 Helsinki, Lepakkomies (+Dead In The Water & Better Not Born)
31.8.12 Jyväskylä, Rentukka (+ Arrestum, Better Not Born)
29.11.12 Helsinki, Kuudes Linja (+Martyrdöd & Grunt)

Kuuntele Famine Year “Tervetuloa tilastoihin” 7” maistiaiset tästä!

Lisää luettavaa