Bändi ei ole aivan niin mauton kuin lausuntonsa tai tyylitajunsa antavat ymmärtää – arviossa Crematory

Julkaistu Infernossa 4/2018.

19.08.2018
Crematory
Oblivion
SPV

Uransa kertaalleen vuosituhannen alussa lopettanut Crematory herätti hiljattain huomiota lausunnollaan, jonka mukaan bändi laittaa pillit pussiin, mikäli fanit eivät osta sen uutta Oblivion-albumia tarpeeksi.

Lievästi sanottuna kyseenalaisella kiristystaktiikalla fanejaan kunnioittava yhtye on julkaissut vuosien varrella jo 14 studioalbumia. Yhtye nauttii tasaista suosiota erityisesti kotimaassaan Saksassa, missä tyylillinen mauttomuus ja hyvä musiikki ovat kulkeneet käsi kädessä ennenkin. Crematoryn eduksi on kuitenkin laskettava, että bändi ei ole aivan niin mauton kuin lausuntonsa tai tyylitajunsa antavat ymmärtää.

Goottimetallia, koneita ja melodisia kertosäkeitä yhdistelevä yhtye on tavallaan yhden tempun bändi, sillä Crematory on varioinut samaa tyyliä vaihtelevalla menestyksellä. Oblivionilla pääosassa on mahtipontisuus, ja erityisesti nightwishmäinen ”sinfonisuus”, joka kuulostaa aika päälleliimatulta mutta hyvin toimivalta. Kappaleiden pelaavinta osastoa edustaa kuitenkin suoraviivaisesti junttaava Revenge Is Mine, joka osoittaa bändin todellisen potentiaalin tarttuvien kappaleiden kirjoittamisessa.

Oblivion on hyvin tehtyä jylhistelyheviä, ja levyn tunnistaa edelleen Crematoryn tekemäksi – sekä hyvässä että pahassa. Yhtyeellä on edelleen paikkansa goottihevimarkkinoiden kärkikastissa, mutta mikäli sen ura päättyisi tähän albumiin, maailma tuskin heilahtaisi pahasti pois raiteiltaan. 

Lisää luettavaa