Omalla käsittämättömällä linjallaan jo 15-vuotisen uran tehnyt ranskalaisryhmä Igorrr löi itsensä kunnolla läpi kolmen vuoden takaisella Savage Sinusoidilla – mikäli näin marginaalisen musiikin kohdalla voidaan edes puhua minkäänlaisesta läpilyönnistä.
Igorrrille asetetut odotukset ovat uuden albumin kohdalla korkealla, ja Gautier Serren kipparoima bändi saa ne monilta osin myös lunastettua. Jatkuvasti ammattitaitoisemmalta kuulostava musiikki on entistä paremmin soitettua, mistä on paljolti kiittäminen Serren tapaa ottaa muusikoistaan niin sanotusti kaikki irti.
Spirituality and Distortionin rakennuspalikat ovat sen verran omituisia, että albumista ei ota selkoa vielä kymmenenkään kuuntelukerran jälkeen. Vaikka barokkimusiikin, salamannopean äärimetallin, klassisten vaikutteiden ja kokonaisuutta entisestään murtavien breakbeatien ristitulessa on ehkä hankala hahmottaa yleiskuvaa, touhun pohjalta paljastuu kuin paljastuukin lopulta selkeä johdonmukaisuus.
Igorrrin neljäs studiolevy on luonnollisesti hämmästyttävä teos, mutta bändiltä odotti kieltämättä tätäkin rajumpaa uusiutumista. Mieleen juolahtaa monin paikoin, että homma saattaisi toimia jopa paremmin kaikista ”ylimääräisistä kiemuroista” riisuttuna.