Ei pelkkää tilutuksella leuhkimista – arviossa Gus G

Julkaistu Infernossa 9/2021.

GUS G
Quantum Leap
AFM

Ozzy Osbournen bändin entisenä kitaristinakin tunnettu Gus G on viidennen soololevynsä äärellä. Kolmella edellisellä on kuultu laulantaa, joten päätös uudesta täysin instrumentaalisesta levystä ihmetyttää.

Ja tietysti harmittaa. Tällekin kitaralevylle jää kaipaamaan laulua pitämään jatkuvaa mielenkiintoa yllä. Tuplalla on pituutta liki puolitoista tuntia, joten paketin äärelle kannattaa varata kupponen kahvia ja päivän Hesari.

Biiseissä on oikeasti ideaa ja jopa tarinaa sen sijaan, että tyydyttäisiin leuhkimaan loputtomalla tilutuksella. On mukana tietysti sitäkin, eikä ihan vähän. Kappaleet sisältävät enimmäkseen vauhdikasta melodista heavyä, mutta miehen pääbändistä Firewindistä ne eivät muistuta juuri lainkaan, mikä on positiivinen yllätys.

Jos joku esittelisi minulle levyn nimikappaleen Megaman-pelin taustamusiikkina, se menisi täydestä läpi. Biisi edustaa sitä, mitä tällaiset levyt voivat olla parhaimmillaan. Valitettavasti innostus ei kestä paria biisiä pidempään.

Jälkimmäiseltä puolikkaalta löytyy reilu kourallinen livebiisejä. Ne ovat pitkälti samaa kauraa kuin varsinainen levykin, eli nappaa jos on napatakseen.

Lisää luettavaa