Ei varsinaisia kohokohtia, mutta ei aallonpohjiakaan – arviossa Abysmal Grief

Julkaistu Infernossa 3/2018.

14.07.2018
Abysmal Grief
Blasphema Secta
Terror from Hell

Vuodesta 1996 laahannut italialaisryhmä tuuttaa viidennen kokopitkänsä. Nelikko loihtii kammiostaan vanhakantaista doomia, joka pölähtää ilmoille kuin savu alkemistin laboratoriosta. Pahaenteisen kummitusmainen tunnelma on läsnä alusta asti. Surumielinen viulu ja simppelin alakuloisina maalaavat koskettimet laskevat huntunsa metallisen tuomion päälle. 

Tässä tapauksessa metalli tarkoittaa luomuisenpehmeää soundia, joka voisi olla vuosikymmenien takaista. Kaikenlainen moderni jämäkkyys on poissa, ja nyt pelataan vanhojen kauhuleffojen usvaisessa maastossa, jossa tunnelma on yksityiskohtia tärkeämpää. 

Laulaja-kosketinsoittaja Labes C. Necrothytus antaa musiikille viimeisen silauksen persoonallisella tulkinnallaan, jossa rouhea protoörinä ja pirulliset kuiskaukset sekoittuvat puhtaaseen lauluun. Albumin koostumuskin on normista poikkeava: levyllä on kuusi biisiä, joista yksi on intro, yksi instrumentaali ja yksi Evol-cover. 

Blasphema Secta lumoaa hiljalleen tomuisella loitsimisellaan. Levyllä ei ole varsinaisia kohokohtia, mutta ei aallonpohjiakaan. Kyseessä on tasaisen laadukas vanhan koulukunnan kauhudoomkiekko. 

Lisää luettavaa