Ilmaisun monimuotoisuus on usein hyve, mutta tasapainoilu toimivan ja epätoimivan välillä onkin se hankala juttu. Norjalaiskaksikko Pil & Bue on kyllä kiinnostava ja taitava, mutta sen ulosanti jättää suurimmalta osin kylmäksi.
Duo operoi neljännellä albumillaan ryhdikkäästi ja yllättävänkin lennokkaasti. Touhussa on paljon 2000-luvun alusta tuttuja mukaansatempaavia elementtejä, joita on viety yhtäältä hevimpään ja toisaalta modernimpaan suuntaan. Mutta kun perustatsiksi omassa kuulolaitteessa määrittyy isokätinen alternative rock, yksi oman musiikkitajuni ytimistä, tuplabasarit, blastbeatit ja selkeästi metallin puolelle kallistuvat riffit eivät oikein asetu linjaan. Kyseessä on varmaan subjektiivinen jäärääntyneisyyshäiriö ja ymmärrysvaje. Tuoreemmille korville tämä eklektisempi indierunttaus voi toimia hyvin.
Keskittymishäiriöisen hektinen tunnelma on Special Agentsillä vahvasti läsnä. Suurelta osin se johtuu kitaristi-laulaja Petter Carlsenin intensiivisestä tulkinnasta. Carlsen on erinomaisen hyvä laulaja, eikä laulamissaan melodioissakaan ole vikaa. Ulosantinsa vain käy raskaaksi, kun mies on äänessä paljon ja kailottaa koko ajan sielunsa kyllyydestä.
Pienissä osissa tämä menee, mutta kokonaisuus on liikaa.