Vuodesta 1990 rakkauttaan vaalinut Matt Harvey on rikoskumppaninsa Ross Sewagen ohella jenkkideathin kovempaa tekijäluokkaa. Status on ansaittu, sillä Exhumed on pitänyt verisesti leikkaavan death metalin ihanteista kiinni uppiniskaisen laatutietoisella asenteella.
Death Revenge jatkaa tutun oloista, jo edellisillä kiekoilla mestaroitua linjaa Carcassin keskivaiheen levytysten inspiroimana. Soundit ovat tuhdit, lähes raskassoutuisuuteen asti, mutta pirteästi räimivä soitto pitää hyytymät tehokkaasti loitolla. Blastauksen hurmetta, tanakasti vääntävää groovea ja voimallisesti takovaa juoksua. Kyllä löytyy.
Exhumedin vahvuus on tarttuvassa melodisessa riffittelyssä ja selkeälinjaisesti rakennetuissa kappaleissa, jotka todella voi erotella toisistaan. Tyylillä annostellut melodiset kitarasoolot ovat oma lukunsa, sillä ne ovat sekoilutilutuksen sijaan huolella sävellettyjä ja kuviorikkaita kuljetuksia – tavallaan kuin omia biisejä biisien sisällä. Yli seitsemään minuuttiin venyvä instrumentaali The Anatomy Act of 1832 on hurja osoitus äijien melodiantajusta ja sovituksellisesta osaamisesta.
En osaa sanoa, miten tätä sorttia voisi tehdä paremmin. Eiköhän siinä ole riittävästi suositusta jokaiselle, joka haluaa mättönsä sekä brutaalina, groovaavana että melodisena.