Jenkkiläinen Fleshvessel esittelee ensilevyllään varsin mielenkiintoisia musiikillisia mielenmaisemia. Yhtyeen tekninen ja varsin kokeellinen death metal kuulostaa äkkiseltään Mahavishnu Orchestan ja Morbid Angelin sekoitukselta. Aika luontevasti eksoottiset perinnesoittimet, puhaltimet ja viulut kuitenkin uppoavat progressiivisen äärimetallin sekaan.
Neljästä yli kymmenminuuttisesta biisijärkäleestä ja kolmesta lyhyestä välisoitosta koostuva levy tarjoaa yllin kyllin haasteellista purtavaa, mutta vaivannäkö kannattaa, siksi mieluisia aarteita Yearning: Promethean Fates Sealed tarjoaa.
Fleshvesselin ansioksi on luettava, että se kehittelee musiikillisia teemojaan maltilla eikä tunge osaa toisen perään mielivaltaisessa järjestyksessä. Sovituksissa on dynamiikkaa ja siirtymäkohdat tuntuvat luontevilta. Ohjelmoidut rummut tosin ankeuttavat yleistä soundimaailmaa hieman – etenkään kliinisesti naputtavat tuplabasarit eivät tunnu aina istuvan luontevasti äänikuvaan. Sävellykset kantavat joka tapauksessa vallan mainiosti.