Jyväskyläläinen Saatanan Kojootti soittaa melodista, perusytimeltään suoraviivaista hardcorea. Valkoisten suorittamaan punaisten joukkoteloitukseen Suomen sisällissodan aikana viittaava levynnimi on tittelinä väkevä, mutta lopulta albumin sanoituksissa ei käsitellä tapahtumaa kuin korkeintaan ohimennen ja vertauskuvallisesti.
Laulaja-kitaristi Tommi Tienhaaran lyriikat ruotivat asioita niin yhteiskunnallisesta näkökulmasta kuin henkilökohtaisesta kokemusmaailmasta käsin luoden optimaalisen tasapainon, joka estää kallistumasta liiallisen paatoksen puolelle.
Kevyemmät vaihtoehtorock- ja toisaalta metallivaikutteet luovat levylle monipuolisen musiikillisen paletin, joka erottaa yhtyeen keski vertopunkbändeistä. Tiukasti tykittelevä Ammutaan paikalla, Henna Peltolan kanssa duetoitu heleä brittipop-pala Hempeä klassikko ja vihaisesti ärjyvä Turkin hiha lienevät levyn parasta antia.
Saatanan Kojootti ei ole keksinyt uutta, eikä se varmaan ole ollut tarkoituskaan. Mikä tärkeintä, bändi on onnistunut tekemään levyn, jota on sanoman vakavuudesta huolimatta helvetin hauska kuunnella.