I Am Anonymous on hieman yli 70-minuuttinen matka klassisimman rockin alkulähteiltä moderneimman progemetallin sulatusuuniin. Headspace pitää jopa raskaimmillaan kiinni lumoavista melodioista ja riipaisevista tunnelmista, mutta kovin ennalta arvattaviksi joukon sävellyksiä ei voi sanoa. Vielä kymmenienkin kuuntelujen jälkeen tuntuu, että levyltä löytää jatkuvasti uusia tasoja Headspacen loksautellessa palan toisensa perään paikalleen huimaavalla laadulla.
Sävellysten ollessa näinkin komeassa tasapainossa on jälleen kerran ylistettävä erikseen Damian Wilsonia. Miehen intohimoisilla tulkinnoilla on erittäin keskeinen rooli I Am Anonymousin lopullisessa laadussa. Damianin ääntä kuunnellessa saa huomata, kuinka Headspace hallitsee yhtä hyvin sekä minimalistisimmat tunnelmoinnit että raskaimmat runtelut, ja levy tuntuu kuin kliimaksilta toisensa perään parhaassa progemetallin hengessä.
Koska provosointi on aina niin mukavaa, voisi vielä loppukaneetiksi todeta, että I Am Anonymous on parempi Dream Theater -albumi kuin Dream Theater on saanut aikaiseksi sitten Images & Wordsin.