Utuista, junnaavaa, aavemaistakin. Losangelesilaistrio leijuu tripauttavissa tunnelmissa, mutta tarvittaessa nuppeja käännetään kaakkoon kuten psykedeeliseltä stoner rock -bändiltä voi odottaakin. ”I’m not the cure”, kitaristi-laulaja Andru Hall karjuu Warlockissa. Sanoituksiin lienee uskominen, koska albumi on hedonistinen seitsemän kappaleen reissu mielen syövereihin.
Bändin rituaalissa voi aistia Jane’s Addiction -viboja, ja albumin yllä leijuu painostavaa mystiikkaa. Levyn kannen perusteella voisi odottaa hippimeininkiä, mutta puunhalaus ei tule bändin soundista mieleen ensimmäiseksi.
Turoc Maximus Antonis saa nuokkumaan, mutta Scorched Earth jurnuttaa miellyttävän raskaasti demppiriffeillä. Itämaisilla riffeillä koukuttava Chained kipuaa levyn parhaimmistoon. Päätösbiisi Black Noisen äänimaisemat johdattelevat hienosti muihin maailmoihin. Rummut ja basso groovaavat nätisti, ja kitara helisee kaikuihin kyllästettynä.
Psychosis Ritual on ilahduttavan rosoinen albumi, mutta aivan bändi ei voita kuulijaansa puolelleen. Riffi- ja sovituspuoli on liian keskinkertaista, että levyä innostuisi kuulostelemaan ihan heti uudestaan.