Islanti tunnetaan mainioista black metal -yhtyeistään, mutta harvemmin maalla on tarjota kovan luokan death metalia. Yksi vakuuttavimmista yrittäjistä saarivaltion kuolometallikartalla on Helfró, jonka toinen levy murjoo hurjalta kuulostavissa merkeissä.
Kyseessä on Carach Angrenin ja Ophidian I:n livemiehistöissä rumpaloivan Ragnar Sverrissonin ”sooloprojekti”, jonka musiikki pohjaa melkoiseen rumputuleen. Aisaparinaan miehellä on Simon Thorolfsson, joka taitaa laulun ja kielisoittimet. Tálgröf on siltäkin osin hyvin tehtyä tavaraa.
Musiikillisesti Helfró lainailee muun muassa Morbid Angeliltä, mutta tuo peliin pohjoismaista väriä esittelemällä selviä viitteitä In Battlen, Zyklonin ja mustimmillaan myös Mayhemin tuotannosta. Vaikka sävellykset ovat teknisiä, musiikki ei ole minkään sortin ydinfysiikkaa vaan helposti sisäistettävää murinaa, josta löytyy rutkasti koukkuja.
Yhtyeen ainoa heikko puoli on sen musiikin liiallinen vauhti, joka turruttaa tuhtien soundien aisaparina. Keskitempoisempi ote voisi tuoda huippuosuman, mutta kohdeyleisöönsä Helfró iskee varmasti tällaisenaankin.