Jyväskylän black metal -skeneen yhdessä esimerkiksi Charnel Windsin ja Telochin kanssa kuuluva Verge on puskenut pihalle muutaman mielenkiintoisen julkaisun, mutta homma tuntuu löytävän todellisen ytimensä vasta kolmannella kokopitkällä.
The Process of Self-Becomingin tarjontaa lienee parasta kutsua progressiiviseksi black metaliksi, ainakin siinä mielessä, että bändi tuntuu hakevan musiikilleen selkeästi uusia kulkuväyliä. Albumi kiertää mustalle metallille tyypillisimmät konventiot kuulostaen kaikessa rohkeudessaan virkistävältä ja monilta osin edistykselliseltä. Pääosin verkkainen lönkyttely imaisee kuulijan kuin huomaamatta mukaansa.
Seitsenbiisinen albumi ei ole sävellyksellisesti maailman terävintä kamaa, mutta levyn tunnelmassa on jotain selittämättömällä tavalla kiehtovaa. Löyhästi filosofi Søren Kiergegaardin kirjoituksiin perustuvan albumin sanat ovat takuulla oma lukunsa, mutta albumista saa yllättävän paljon irti pelkästään sen tunnelman vietäväksi ajautuessaan.
Verge on leiponut kasaan kulutusta kestävän ja jatkuvasti uusia puolia itsestään paljastavan kiekon, joka tarjoaa ”jotain erilaista” stereotyyppiseen black metal -ilmaisuun kyllästyneille. Mikäli bändi vielä parantaa, ilmassa ovat kaikki undergroundklassikon ainekset – sellaisen tietämillä pyöritään nimittäin nytkin.