Kreikkalaisen Warshipin kolmas albumi on karua kuunneltavaa. Vuosituhannen alussa perustettu yhtye esittää käppääkin käppäisempää heviä yrittäen mukailla NWOBHM-tekijöitä ja ajoittain eeppisempääkin ilmaisua.
Kotikutoinen meininki ei kuitenkaan ole se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Eivätkä soittajat, vaikkeivät virtuooseja olekaan. Kamalinta levyssä on laulaja-kitaristi Captain Foris Ntrikosin tulkinta. Äijän laulusta, jos sitä nyt voi sellaiseksi kutsua, syntyy väistämättä mielikuva siitä, kun joku möreä-ääninen kaveri yrittää imitoida Sabatonin solistia karaokebaarissa neljältä aamulla. Että sellainen kapteeni tällä laivalla.
Ilman kammottavaa mölinää albumi voisi olla edes jotenkin kuunneltava, vaikka sävellyksetkin ovat korkeintaan välttäviä. Instrumentaalinen The Great Warrior on tekeleen siedettävin kappale.
Yhtyettä kaupataan tiedotteessa esimerkiksi Running Wildin, Angel Witchin ja Satanin faneille. Jos menisin tosissani mainostamaan Warshipiä näiden bändien kuuntelijoille, saisin varmasti selkääni – tai ainakin sietäisin saada.
No, onhan niitä paljon huonompiakin harrastuksia kuin musiikin tekeminen.