Kreikkalainen power metal -yhtye julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2012, ja nyt, seitsemän vuoden jälkeen, on vuorossa toinen. Uudella albumilla on pysytty tyylillisesti tutulla uomalla, mutta toteutus poikkeaa hieman edeltäjästä.
Esikoisalbumin kappaleet olivat selkeästi kirkkaampaa kuultavaa, nyt taas useiden kappaleiden päällä on säröä eikä tuplabassarissa ole säästelty. Muutoksista huolimatta albumi on kokonaisuutena tylsähkö, eikä siltä löydy kovinkaan montaa mieleen jäävää kappaletta.
Pitkästyttävyyteen vaikuttaa myös se, että kappaleet ovat varsin pitkiä. Yksitoikkoisuus onneksi vähenee loppua kohti, samalla kun piano- ja puheosuudet lisääntyvät.
Hauska piristys albumilla ovatkin barokkivaikutteiset elementit, jotka ilmenevät esimerkiksi pianonsoittona kappaleessa The Seeker. Kaavanrikkojana kyseinen biisi onkin koko albumin paras.