Nykyisellään ”Koljoosi” on musiikillisesti ammattimaisempi ja täten hiukan totisempi kuin ennen, mutta sanoitus- ja biisinnimiosasto on yhtä hykerryttävää kuin aiemminkin. On selvää, että Hansun, Pirren, Auliksen ja Hekan edesottamuksia seuranneet saavat teksteistä – ja toki koko konseptista – irti enemmän kuin punkdiggari tai Viikate-fani. Tosin esimerkiksi Polyuretaanimassaa voisi olla V-yhtyeen sinkun b-puolen instruhassuttelu.
Kiekon kenties hymyilyttävimmiksi vedoiksi nousevat Urheiluruutu ja Harvoin sanottua – molemmat juuri Fakta homma -mielleyhtymien ansiosta. Yllätys on III:n lopetusraita Ei, näin ei ole, joka on yli yhdeksänminuuttinen ”loputtomalla” kitarasoololla höystetty veto.
Koljosen Tiekiista on huumoriproggis, jonka on tarkoitus viihdyttää, ja siinä se onnistuu varsin mukavasti.