Kovaa valuuttaa – arviossa Body Count

Arvio on julkaistu Infernossa 3/2017.

24.05.2017
Body Count
Bloodlust
Century Media

Meiningin voi sanoa olevan aika pitkälti kohdillaan, kun musiikin voimasta tuntuu saavan kyvyn kävellä seinien läpi. Kuulijasta tulee Hulk.

Ice-T:n johdattaman rapmetallikoplan kolmannella tulemisella tähdet tuntuvat olevan vihdoin kohdillaan. 1990-luvun alun debyytillään bändi oli uranuurtaja yhdistäessään metallia ja räppiä, mutta ihan täysin homma ei tuolloin vielä vakuuttanut. 2000-luvun puolella ilmestynyt neloslevy Murder 4 Hire oli suorastaan karseata kuultavaa, mutta edellinen Manslaughter ja kuudes kokopitkä Bloodlust ovat silkkaa asiaa.

Bändi myllertää pomppumetallista crossoveriaan teknisesti ja tuotannollisesti viimeinkin sillä tasolla, että energia välittyy kotikuunteluun asti. Ice-motherfuckin-T:n sylkemä sanojen tonava on vakuuttanut aina, mutta nyt bändin mäiskekin on samalla levelillä. Energiakin on hurja, semminkin kun biiseissä on riittävästi ytyä, jotta niitä voi kuunnella ihan oikeasti.

Bloodlustilla ei ehkä ole niin kovia kärkiraitoja (Talk Shit, Get Shot ja Institutionalized) kuin edeltäjällään, mutta hyvää paskaa bändi tuuttaa silti. Johtobiisi No Lives Matter mätkii (kansaa)kiihottavasti, ja coverjatkumoon tungettu Slayer-lainapotpuri Raining in (sic) Blood/Postmortem on varsin vakuuttava repäisy.

Omat raidat ovat alusta loppuun kovaa valuuttaa. Onnistumisen kuulee niin ilmaisun äärilaitoja myöten kipakassa thrashkoohotuksessa, seesteisemmissä melodiaosioissa kuin raskassoutuisessa vaaninnassakin. Mustaine–Blythe–Cavalera-osaston vierailut eivät tuo kappaleisiin välttämättä ihmeemmin plussaa, mutta fiittailu kuuluu asiaan. Bändi pärjää kuitenkin omillaankin erinomaisesti.

Lisää luettavaa