Saksalainen fuzzretkue annostelee lautaselle murakkaa stonerleivontaa avaruudellisella lennokkuudella ajautuen jo avauskappaleella rapsakasta puksuttelusta varsin psykedeelisiin sfääreihin. Pörisevä ja selväpiirteinen groovailu tuo etäisesti mieleen Brant Bjorkin tuotannon, joskin utuisemmassa ulottuvuudessa. Biisit vain kaipaisivat enemmän substanssia. Etenkin laulun suhteen meno jää vähän puolitiehen.
Kappaleet sinällään ovat ihan asianmukaista veivausta, joskin kulmakarvoja nostattavat hetket ovat harmillisen harvassa. Suhteellisen simppeleinä pitäytyvät riffit ja sävelkulut on kuultu erilaisina variaatioina jo aika moneen kertaan, eikä ilmaisussa ole muutenkaan järin säväyttäviä erityispiirteitä. Silti yhtye saa homman toimimaan ihan mainiosti hyvällä perusmenolla ja dynamiikkaa varioimalla.
Selkeältä ja sopivan rupiselta, joskin vähän karulta kuulostava levy on lupaava esitys, mutta bändillä tuntuu olevan vielä petrattavaa aina tuotannosta lauluun. Ja ehkä niitä biisejäkin voisi työstää jamittelupohjan jälkeen vielä pidemmälle. Vaan kyllähän tätä sujuvasti kuuntelee, eli mikään ei myöskään käy rasittamaan. Sekin on jo paljon.