Brittiläisen Anaal Nathrakhin nimi alkaa olla tuttu monelle metallifanille, mikä on pieni ihme – harvemmin näin säröisellä ja raa’alla äärimusiikilla on nimittäin puskettu läpi yhtä suuren kuulijajoukon tietoisuuteen.
Kaksikon kymmenes albumi ilmestyy paikassa, jossa musiikin on muututtava kunnolla mielenkiintonsa säilyttääkseen. Myös bändi on ymmärtänyt saman ja puskee esiin monilta osin uudistunutta Anaal Nathrakh -kampetta, mutta tekee sen valitettavasti hieman liikaa toisilta bändeiltä kopioiden.
Levyn ensimmäisenä sinkkuna julkaistu Forward! lupasi hyvää, sillä biisin industrialhenkisyydessä ja sämpläilyssä tavoitettiin ”sitä jotain”, mitä yhtyeeltä on odottanut jo kauan. Samaa koneistettua tamppausta kokeillaan myös The Reek of Fearissä, mutta kappaleen erikoismausteena kiljutut King Diamond -laulut (joita kuullaan myös New Bethlehemissä) ovat kieltämättä niin irti kokonaisuudesta kuin olla ja voi.
Hieman päälle puolituntista A New Kind of Horroria kuunnellessa ei voi välttyä epäilyttäviltä havainnoilta. Silloin kun bändi ei kuulosta liikaa grindcorefiltterin läpi puristetulta Emperorilta tai Cradle of Filthiltä, se tuntuu toistavan omaa (kieltämättä voittoisaa) formaattiaan, jonka alkuperäinen tuhovoima on alkanut tuntua valitettavan turvalliselta parin viime albumin aikana.
Ehkä tämäkin kokonaisuus olisi kaivannut oman Castigation and Betrayalinsa tuomaan viimeisen karun silauksen?