Kun saksalaisen Karakorumin levyn heittää soimaan ja se paljastuu kolmen kappaleen mittaiseksi, sitä epäilee hetken ep:ksi. Vielä mitä. Fables and Fairytalesin kappaleet kellottavat nätisti 10, 14 ja 23 minuuttia. Se siitä ep-mitasta!
Progerock on vähemmän yllättäen homman nimi, ja jos Karakorumille etsii lähisukulaisia, ne löytyvät jostakin Yesin ja Gentle Giantin suunnalta, ripauksella Camelia. Kuulostaako hyvältä? Niinhän sitä luulisi, mutta Fables and Fairytales on malliesimerkki siitä, että hulppeinkaan progerock ei ole aina täysin hiottua timanttia.
Levyn kolmea kappaletta vaivaa sama asia: ne eivät kiteytä millään tavalla sitä ajatusta, joka teki aikoinaan progesta progea. Karakorum soittaa kappaleensa kuten on ennalta sovittu ja täydellisyyttä hipoen, mutta levyllä ei kuulla ainuttakaan omaa ideaa tai edes erityisen mieltä lämmittävän koreaa kikkailua.
Bändin soundi on miksausta myöten erittäin kohdallaan, mutta hyvät sävellykset uupuvat. Sääli.