Pessimismin Mekassa eli Puolangan kunnassa on järjestetty LankaFest-tapahtumaa nyt jo 15 kertaa. Juhlavuosi olisi voinut sujua paljon suotuisimmissakin merkeissä, mutta koska kontekstissa kaikenlaiset sattumukset ovat arkipäivää, ei niiltä vältytty Kainuun ytimessäkään.
Tämän vuoden LankaFestien alkuperäiseen esiintyjärosteriin kuulunut pitkän linjan melodisen hevirokin partio Leverage ilmoitti ensin keikkansa peruuntumisesta. Hetken verran ehdittiin jo iloita paikkaajasta, kun korvaajaksi ilmoitettiin paluuta levytys- ja keikkakantaan tekevä suomalaisen heavy rockin pioneeri Zero Nine. Vaan kuinka ollakaan, vain paria päivää ennen tapahtumaa kuusamolaislegenda ilmoitti jättäytyvänsä kekkereistä sairaustapauksen vuoksi. LankaFest-promoottori Sami Haapalaisen onnistui kuitenkin taikoa takataskustaan tilalle Stratovarius-solisti Timo Kotipellon ja kitaristi Simo Pirttimaan muodostama duo. Vaikka kyse oli maailmanluokan paikkaajasta, tämä muun muassa vaikutti selkeästi ensimmäisen festaripäivän yleisömäärään. Kun ottaa huomioon, että samana päivänä esiintyi myös lainabiisein settinsä rakentanut Noora Louhimo Acoustic Experience ja kolmasti päälavan vaihtojen välissä kakkoslavalla ilakoinut Cover Attack feat. Taage Laiho, kärsi päivän anti jonkinmoisesta inflaatiosta.
Asiassa ei kuitenkaan mitään pois mainituilta artisteilta, joista jokainen pisti parastaan tavaramerkkityyliinsä. Kotipellon pelkistetyt Strato-versioinnit olivat mannaa etenkin faniosastolle. Noora Louhimon sekä bändinsä väkevän karismaattinen ja pirskahteleva show palkittiin ansaitusti koko illan suurimmalla yleisömäärällä. Siitä jäi jopa pääesiintyjän slotissa paiskonut, kolmekymppisiään viettävä kotoisen rautalankametallin airut Viikate. Ammattimiehet vetivät kuten ammattimiesten kuuluukin vetää, mutta mistään elämää suuremmasta kliimaksista ei tällä kertaa voitu puhua.
Päivän toiseksi pirteimmän keikan kunniamaininta meneekin kajaanilaiselle Ikirouta-yhtyeelle, joka yllätti ainakin allekirjoittaneen LankaFestillä toissa kesänä. Sen jälkeen bändi on tehnyt ankaraa pohjatyötä keikkailemalla viljalti tapahtumissa ja venueilla pienimmistä vähän suurempiin. Työ on selkeästi kantanut hedelmää, sillä Ikirouta on tiukassa soittokunnossa ja vahvaa virtuositeettia alkaa löytyä vähän jokaisen soittajan kuin laulajankin tontilta. Homma oli tänä vuonna niin sanotusti next level parin kesän takaiseen verrattuna.
Perjantailta sekä lauantailta muuten nostettakoon vielä Cover Attackin varsin maistuva lainabiisikattaus, joista esimerkiksi Bon Jovin Born to be My Baby, Alice Cooperin Bed of Nails ja Journeyn Separate Ways kolisivat kuin kylmä Koskenkorva kesähelteellä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki myös koko bändille viikonlopun kovasta työsuoritteesta eli yhteensä kuudesta kolmevarttisesta raudanlujaa ja soittotaitoa kysyvää heavymusaa.
Lauantaina festareiden kakkospäivän polkaisi käytiin itseoikeutetusti LankaFestin niin sanottu house-bändi eli Oulun seudulta tuleva Electric Deathbeat. Yhtye on mättänyt Puolangalla vuodesta 2014 lähtien jokaisena järjestämiskertana, ja on helppoa kuvitella, miksi. Modernia melodista death metalia tarjoilevan viisikon tekeminen on laadukasta kuin vain voi olla. Toistan itseäni, mutta tämän yhtyeen kuuluisi musiikkinsa ja ammattitaitonsa puolesta olla paljon tunnetumpi kuin mitä se tällä hetkellä on. Ja rehellisesti saattoi tälläkin kertaa todeta, että Electric Deathbeatin yhteissoitto oli jälleen kerran pykälän edelliskertaa parempaa.
Päälavan toisena aktina valloitti paikkansa jo aikoja sitten eurooppalaisen modernin power metalin etulinjassa vakiinnuttanut Arion. Väärentämätöntä virtuositeettia pursuava viisikko veti Puolangalla iloisesti ja hirmuisella energialla. Saman teki seuraavana stagen haltuun ottanut, rumpalimaestro Mirka Rantasen sooloprojektista oikeaksi bändiksi kasvanut Circus of Rock. Äärimmäisen meritoitunut ja monessa liemessä keitetty sekstetti paiskoi ilmoille aidon vanhan liiton classic rock -shown, jonka pääarkkitehtina hääri genren elävä legenda, laulaja Mark Boals, 67.
Yhä edelleen teräksisen mainion lauluäänen omaava jenkki oli aidosti innoissaan esiintymisestään Suomessa ja antoi sen myös kuulua. Puolangan yleisö ottikin pienestä flunssasta kärsineen Boalsin heti omakseen. Tästä tuloksena oli ehkäpä festareiden kaikista mehukkain ja tunnerikkain show. Keikka vieläpä huipentui encorena vedettyyn, herra Boalsin ensimmäisen työnantajan, kitaristivirtuoosi Yngwie Malmsteenin Trilogy-levyn avausraitaan You Don’t Remember, I’ll Never Forget. Lainavedosta erityisen tekivät mukaan laulamaan kutsutut Tarot-miehet Marco Hietala ja Tuple Salmela. Mainittakoon, että Circus of Rockin kuningaskategorian soolokitaristi Samuli Federley päästi biisissä sisäisen Ynkkänsä irti ja tilutti niin kuin huomista ei olisi.
Viidennentoista LankaFestin sinetöi itse oikeutetusti suomalaisen heavy metalin pioneeri Tarot. Parin vuoden takaisen comebackin jäljiltä oikein terävään livekuntoon päässyt ryhmä suolasi Puolangan keskustorille tulleen yleisön melkoisella hittikimaralla alkaen Back in the Firestä ja Wings of Darknessista Love’s not Made for My Kindiin ja Pyre of Godsiin. Vaikka Kainuun ilta oli jo puolen yön toisella puolen melkoisen viileä, oli Tarotin keikka kuumaakin kuumempi.
Viisitoista kertaa on festarille kuin festarille erittäin kunniakas saavutus, mutta toivottavasti LankaFestejä järjestetään jatkossakin. Tapahtuma on selkeästi merkittävä noin 2300 asukkaan Puolangalle, ja sitä tullaan katsomaan pidemmästäkin matkasta. LankaFestien bändikattaus on vuodesta toiseen perustunut silkkaan laatuun, josta (ja kaikesta muusta) iso kiitos kuuluu järjestelyistä tiiminsä kanssa vastaavalle Puolangan kunnan tapahtumakoordinaattori Sami Haapalaiselle. LankaFest on suomalaisten raskas rock -festareiden joukossa luonteeltaan ja asenteeltaan sellainen helmi, jota kannattaa vaalia.
Teksti ja kuvat: Jaakko Silvast
