Uuden levyn tasaiseen tahtiin kahden vuoden välein purskauttava Norrhem vakuuttaa kolmannellaan asemansa kotimaisella black metal -tantereella. Kahdella aiemmalla albumilla kuulluista pienistä virheistä on otettu selkeästi opiksi ja turkulaisten musiikki liihottelee tällä kertaa vakuuttavissa merkeissä.
Muiden muassa Moonsorrow’n ja Negură Bungetin linjoilla kulkevan tavaran päällimmäinen elementti ovat kuulaat koskettimet, eikä Norrhemin musiikkia voi kutsua missään nimessä genrensä tuimimmaksi tavaraksi. Potkua löytyy kuitenkin sen verran mukavasti, että yhtyeen edustamasta tyylilajista ei ole epäselvyyttä.
Elonkehrä on Norrhemin vaihtelevin ja progressiivisin albumi, joka tulvii pieniä mielenkiintoisia tehokeinoja. Bändiä aiemmin hetkittäin vaivannutta ”perusvarmuutta” on lähdetty haastamaan ennakkoluulottomasti, ja ratkaisu osoittautuu onnistuneeksi.
Elonkehrän pariin ajautuu huomaamattaan kerta kerran jälkeen, ja albumin sisuksista löytyy aina jotain uutta. Norrhemin viehättävällä tavalla kotikutoinen, mutta samalla kauas tuntemattomaan kosmokseen katsova ilmaisu iskee tällä kertaa kovaa.