Vasta muutaman kuukauden toiminut italialainen doomduo rymistelee lupaavalla otteella. Simppelisti muutamaa sointua pöräyttelevä kitara ja holvissa kajahteleva huudahtelu saavat ytyä ja momentumia reimasta rumpaloinnista.
Tietyllä tavalla touhu vaikuttaa sen kummemmin suunnittelemattomalta puuhastelulta, mutta toimii silti kelvollisesti. Meiningissä tuoksuu ihastuttavan impulsiivinen rämistely, ja taustalla paistaa kirkkaasti jammailupohja.
Levy kuulostaa siltä kuin sille ei olisi lähdetty tekemään useampia kitara- ja rumpuraitoja. Ohuehkossa kokonaissoundissa on silti jokin bassonlotkotin ja kakkosskittaakin satunnaisesti, Pink Floyd -coverissa jopa urut.
Jatko voi olla kiinnostava.