Saksalais-italialainen The Unity jatkaa omaleimaista tykitystään viimevuotisella debyyttialbumilla todetulla innokkuudella. Kun kokoonpanossa on mukana Gamma Ray -duo Henjo Richter ja Michael Ehré, mikään ei voi mennä pahasti pieleen. Tämän ryhmän kappaleet edustavat kuitenkin enemmän melodista heavyä kuin perinteistä tilutusta ja tuplabassaria.
Sävellystyö on mennyt tälläkin levyllä täysin putkeen. Nyt tilanne on niinkin harvinainen, etten oikeasti vaihtaisi levyn yhtäkään biisiä pois. Hyväntuuliset kappaleet jäävät mieleen jo parin kuuntelukerran jälkeen ja soivat päässä loppupäivän. No Hero ja Welcome Home edustavat niin duurivoittoista ilakointia, että jopa Freedom Callin poikien sietäisi varoa!
Sanoituspuolella liikutaan hyvin tavallisissa, helposti samastuttavissa aiheissa, mutta keskeiseksi teemaksi tuntuu nousevan positiivisuus ja ”täysillä eteenpäin” -elämänasenne. Bändi tuntuu tosiaan tietävän mistä laulaa, sillä fiilis on aistittavissa musiikista aivan konkreettisesti.
You Got Me Wrong ja Road to Nowhere pistävät jalan tamppaamaan, ja melkein tekisi mieli laulaa mukana. Hidastempoinen The Willow Tree tuo sen sijaan lähes kylmät väreet tutulla Saxon-säkeellä ”It was you who set the spirit free”. Liekö tahallista vai tahatonta, mutta bändi on osoittanut kunnioitusta aiemminkin, muun muassa Rainbow’n suuntaan.
Olen jo pidemmän aikaa harmitellut Kai Hansenin Helloween-kuvioista johtuvaa hiljaiseloa Gamma Rayn leirissä. Sen ansiosta on kuitenkin syntynyt jotain näin hienoa, joten tauko saa puolestani jatkua pidempäänkin. Tätä on saatava lisää!