Vaikka maailma muuttuu kaiken aikaa, yksi asia tulee pysymään: jos saksalaiset ovat jossain asiassa äärimmäisen taitavia, sen on oltava metallimusiikin soittaminen. Blackslashin jannut ovat kaikki reilusti alle kolmekymppisiä, mutta vetävät metallia kuin vanhat konkarit konsanaan.
Tälläkin kertaa saksalainen menestysresepti sisältää huikeita riffejä sekä todella tarttuvia melodioita ja kertosäkeitä, jotka jäävät jo kerrasta päähän soimaan. Hengähdystaukoja ei juuri pidetä, keskitempoista Save My Heartia sekä balladiksi aivan menevää Unknown Heroesia lukuun ottamatta.
Tasaisen loistavasta laadusta johtuen albumin kohokohtien valitseminen tuottaa todellisia ongelmia. Kappaleet kuten Skyline Rider ja Shine On tuovat mieleen 1980-luvun Riotin – jälkimmäinen aivan nimeään myöten. Vaikutteet näkyvät ja kuuluvat, mutta perinteistä heavyä paukutetaan omaleimaisella ja ennen kaikkea energisellä otteella. Myös tietynlainen nuoruuden huolettomuus on aistittavissa.
Vaikka ne kaikkein isoimmatkin nimet saavat välillä epäilemään asiaa, Blackslashin kaltaiset nuoret, intoa puhkuvat bändit todistavat, että metallimusiikki elää ja voi hyvin. Olen usein suhtautunut parikymppisiin tekijöihin varsin skeptisesti, mutta tällä kertaa ennakko-odotukseni todistetaan täysin vääriksi. Jos Iron Maiden ja Judas Priest uppoavat, on lähes ihme, ellei tämä sytytä.